Liikkuva koulu -jutut

Aktiivisemmalla opiskelupäivällä lisää yhteisöllisyyttä ja parempaa opiskelukykyä 
- Liikkuva opiskelu -avustushaku käynnistynyt 

11.2.2020

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on alettu toteuttaa liikkuvampia opiskelupäiviä. Liikkumista lisäämällä voidaan edistää opiskelukykyä, opiskelijan työkykyä. Toiminta on jatkumoa jo pidempään peruskouluissa toteutetusta Liikkuva koulu -toiminnasta. Mukaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaan voivat maksutta rekisteröityä kaikki lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ja siihen on mahdollista hakea myös kehittämisavustusta.

Fyysisesti aktiivisempi opiskelupäivä voi sisältää toiminnallisia taukoja, taukojumppaa, toiminnallisia opiskelumenetelmiä tai vaikka mahdollisuuden hyödyntää oppilaitoksen liikuntatiloja päivän aikana. Jokainen oppilaitos voi lisätä aktiivisuutta omilla tavoillaan ja omista lähtökohdistaan. Opettajien ja oppilaiden yhteisellä suunnittelulla löytyvät sopivimmat ideat toteutettaviksi. Yhteinen suunnittelu ja yhdessä tekeminen kasvattavat samalla yhteisöllisyyttä. 

Liikkuva opiskelu -työpajalla ideat jakoon 

Liikunnan aluejärjestöt kautta koko Suomen toteuttavat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle ja opiskelijoille Liikkuva opiskelu -työpajaa, jossa jaetaan ideoita, vinkkejä ja kokemuksia sekä mietitään oman oppilaitoksen toiminnan kehittämistä.

Pohjois-Savossa Leppävirran lukion opettajat kokoontuivat tammikuun puolivälissä omaan Liikkuva opiskelu -työpajaan pohtimaan oppilaitoksen toimintaa. Lukiossa on kannustettu oppilaita aktiivisempaan opiskelupäivään mm. hankkimalla suuren suosion saavuttanut biljardipöytä ja sulkapallomailoja sekä avaamalla liikuntasalin tilat mailojen hyödyntämiseen. Luokkiin on hankittu jumppakeppejä ja oppilaita on koulutettu liikuntatutoreiksi. 

Leppävirran lukion saksankielen opettaja ja Liikkuva opiskelu -yhteyshenkilö Tuulikki Böhmisch kertoo koulutuskuulumisia.


Koulutuksessa jaoimme kokemuksia ja vinkkejä omista toimistamme tunneilla. Tämä laajensi ideoiden valikoimaa kaikilla opettajilla, Tuulikki tiivistää päivän antia. 

Lukion kaikille luokka-asteille on koulutettu liikuntatutoreita innostamaan muita oppilaita liikkeelle. 

Meillä on sovittu, että liikuntatutorit vetävät tunnilla esim. taukojumpan. Aina ei opettaja muista antaa tätä aikaa, eivätkä tutorit välttämättä itse rohkene sitä pyytää, Tuulikki kertoo kokemuksia.

Työpaja oli hyvä muistutus opettajille hyödyntää liikuntatutoreita ja muistaa tarjota hetki tähän toimintaa. Näiden toimintamallien oppiminen vie meiltä opettajiltakin aikansa, hän jatkaa.

Toiminnalliset opiskelumenetelmät ovat opettajilla hallussa. Aina niitä ei kuitenkaan muisteta käyttää. 

Oman opetuksen lomassa käytän toisinaan toiminnallisia opetusmenetelmiä. Kyllä itsekin välillä havahtuu siihen, että enpä ole muistanut tätä, Tuulikki toteaa. 

Toisessa yhteydessä meillä on käytössä vinkkipankki. Samaa ideaa voisi hyödyntää liikunnassakin! 

Luokissa on hyödynnettäviä välineitä, esim. jumppakeppejä, ne nähdessä pitäisi havahtua myös käyttämään niitä, hän pohti jatkoa.

Nykytilan arvioinnilla tieto - Missä ollaan nyt?

Oppilaitoksen lähtötilanteen kartoitukseen sekä kehityksen seurantaan Liikkuva opiskelu 
-ohjelmassa on kehitetty Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalu, jolla oppilaitokset arvioivat oman toimintakulttuurinsa tilaa liikkumisen näkökulmasta. 

Oppilaitokset voivat hyödyntää työkalua niin alkutilanteen kartoitukseen kuin toiminnan kehittymisen seurannassa. Se auttaa valitsemaan oikeat kehittämiskohteet. Maksuton työkalu on kaikkien rekisteröityneiden oppilaitosten käytettävissä.

Liikkuva opiskelu -avustukset vuonna 2020

Liikkuva opiskelu -avustusten haku on käynnistynyt 31.1.2020! Kehittämisavustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Avustuksella tuetaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa. 


Avustusta voivat hakea lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Avustukset haetaan aluehallintovirastoista. Hakuaika päättyy 6.3.2020 klo 16.15.

Linkki hakusivulle: https://minedu.fi/avustukset


Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

Lisätietoja aluejärjestöjen muista Liikkuva opiskelu -tukipalveluista osoitteesta https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta/tukea-2-asteen-oppilaitoksille/

Keravan lukiossa halutaan lisätä opiskelupäivien aktiivisuutta

21.11.2019
Liikuntatutoreita voi nähdä yhä useammassa toisen asteen oppilaitoksessa järjestämässä aktiivisuustaukoja ja tapahtumia sekä tukemassa muita opiskelijoita tutustumaan eri lajeihin. Keravan lukiossa on huomattu opiskelijoiden merkitys toistensa aktivoijina. Kokemusten perusteella päätettiin kouluttaa uusia liikuntatutoreita. Toiminta tukee oppilaitosten aktiivista toimintakulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

Aktiiviset opiskelupäivät lisäävät opiskelukykyä ja viihtyvyyttä sekä vahvistavat keskittymistä ja oppimista. Lisäksi aktiivisuus vähentää istumisen ja paikallaanolon tuottamia terveydelle haitallisia vaikutuksia. Kuitenkin lukiolaisilla on runsaasti paikallaanoloa, keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. LIKES-tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia lukiolaisista kokee hyvin mielekkäänä, että lukion olosuhteita kehitettäisiin liikkumista lisääviksi. Heistä 72 prosenttia kokee liikunnan tukevan opiskeluaan.*

Liikuntatutorit lisäävät liikettä Keravan lukiossa

Keravan lukiossa on vahva halu lisätä opiskelupäivien aktiivisuutta. Ideoita toiminnan eteenpäin viemiseksi on tehty yhteistyössä opettajista muodostetun Liikkuva opiskelu -työryhmän, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Aktiivisempi opiskelupäivä näkyy arjessa muun muassa oppituntien liikunnallistamisena, lisääntyneenä taukoliikuntana ja liikuntaa tukevina hankintoina niin koulun pihalle kuin liikuntasaliin.

- Olemme tehneet paljon töitä aktiivisemman opiskelupäivän eteen – suunnitelleet ja toteuttaneet. Oppilaat ovat ideoineet liikuntarasteja, välituntijumppaa ja -liikuntaa sekä liikuntatapahtumia. Toimintamme on aina ollut oppilaslähtöistä ja me opettajat olemme enemmänkin auttamassa hankinnoissa ja asioiden käynnistämisessä. Luokissa on seisomapöytiä ja kierrätämme tasapainotuoleja ja jumppapalloja. Uusimpana hankintana meillä on ollut fatbiket oppilaiden käyttöön. Uskon, että oppilaat saavat vietyä toimintaa koulun arkipäivään, toteaa historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja Liikkuva opiskelu -työryhmän vastuuopettaja Anu Rajajärvi.

Lisää vauhtia toimintaan haettiin kouluttamalla uusia oppilaita liikuntatutoreiksi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn koulutuksella. Oppilaat saavat Liikuntatutor-toiminnasta kurssimerkinnän suoritettuaan sovitun määrän liikuntatutor-tehtäviä. Opiskelijoille maksetaan eri lajien ohjauksesta myös pieni korvaus.

- Liikkuminen on vähentynyt, joten on hienoa, että aktiivisuus nostetaan esille myös koulussa. Liikuntatutor-koulutuksen jälkeen lähdemme kehittämään lukiomme liikuntavälitunteja. Suunnitelmiemme mukaan toimintaa järjestetään liikuntasalissa tänä vuonna tiistaisin ja torstaisin. Toiminnasta viestitään Wilman kautta sekä kuulutuksilla ja sähköisellä ilmoitustaululla. Lisäksi aiomme lähettää opettajille muistutuksia ja vinkkejä tuntien tauottamisesta. Toivomme tunneille lisää taukoliikuntaa, toteaa Liikuntatutor-koulutukseen osallistunut ensimmäisen vuoden opiskelija Iida.

Rajajärven mukaan tahtotilana on, että liike lisääntyisi kaikilla opiskelijoilla. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuville on tarjottu mahdollisuus osallistua personal trainerin ohjaukseen ja tietopuolta lisätään ravintovalmennuksella. Vertaisohjaajien myötä toivotaan, että kaikki opiskelijat saisivat myönteisiä kokemuksia liikkumisesta.

Toiminta vaatii jonkin verran opettajilta, mutta innostusta heiltä Rajajärven mukaan löytyy. Hän haluaa kiittää koulun johtoa, rehtoria ja kaikkia koulun opettajia, että asia on viety eteenpäin.

- Emme halua yhdellä kertaa tehdä suuria muutoksia, vaan etenemme matalalla kynnyksellä, jotta kaikki osallistuvat toimintaan. Se on hyvä pohja tekemiselle. Meillä on myös resurssit kohdillaan toiminnan toteuttamiseksi, iloitsee Rajajärvi.



Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntatutor-koulutusta

Liikuntatutor-koulutuksen tavoitteena on kouluttaa aktiivisia ja innostuneita opiskelijoita toiminaan oppilaitoksen liikkumisen lisääjänä. Ideana on osallistaa opiskelijoita Liikkuva opiskelu -toimintaan, sen suunnitteluun ja toteutukseen oppilaitoksissa. Koulutuksessa opiskelijat saavat tietoa liikkeen lisäämisen hyödyistä sekä työkaluja toiminnan suunnitteluun ja liikkeen lisäämiseen oman oppilaitoksen arkeen ja tapahtumiin. Liikuntatutoreina voivat toimia tavalliset vertaistuutorit tai muut innokkaat opiskelijat. Oleellista on opiskelijan innostus liikuntaan, ei niinkään oma liikunnallisuus.

- Liikuntatutor-koulutus toteutetaan kolmen tunnin mittaisena. Toki koulutusta voidaan räätälöidä jokaisen oppilaitoksen tarpeiden mukaisesti. Oppilaitokset valitsevat koulutukseen oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita liikkeen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä sekä toiminnan järjestämisestä opiskelukavereidensa kanssa, kertoo ESLUn lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä ja Liikuntatutor-koulutuksen kouluttaja Sari Lähdesmäki.



Liikunnan aluejärjestöt ovat edistämässä Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteiden toteutumista omilla toiminta-alueillaan tarjoamalla erilaisia koulutus- ja tukipalveluja toiselle asteelle ja korkeakouluille. www.liikunnanaluejarjestot.fi

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU

*Lähde: https://www.liikkuvaopiskelu.fi/sites/www.liikkuvaopiskelu.fi/files/tiedostot/lisaa_liiketta_opiskelun_tueksi_a4_web_01.pdf

Liikunnan aluejärjestöt lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten apuna


18.10.2019

Peruskouluissa jo vuosia toiminut Liikkuva koulu -ohjelma on laajentunut toiselle asteelle eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Liikkeen lisääminen parantaa tutkitusti hyvinvointia ja jaksamista. Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä. Liikunnan aluejärjestöt kautta maan tarjoavat lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille palveluja ja koulutusta tässä työssä.

Liikkumisen hyödyt kehon terveyteen ja toimintakykyyn ovat yleisesti tunnettuja. Liikkumista lisäämällä voidaan vahvistaa oppimis- ja työkykyä kauas tulevaisuuteen. Tällöin lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuu nuoria aikuisia, joiden kyky pitää huolta itsestään luo pohjan pitkälle ja tasapainoiselle työuralle. Liikkuva opiskelu -toiminnalla voidaan lisäksi kasvattaa oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja lisätä viihtyvyyttä niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin keskuudessa.


Alueet tarjoavat maksutonta tukea ja koulutusta

Liikunnan aluejärjestöt kattavat toiminnallaan koko Suomen. Ne toimivat paikallisina asiantuntijoina ja liikunnan kehittäjinä omilla alueillaan. Keskeisiä toimintatapoja ovat moninaiset koulutukset ja verkostotyö. Alueet ovat myös useiden valtakunnallisten hankkeiden, kuten Liikkuva opiskelu- ja Liikkuva koulu -ohjelmien, paikallisia tukijoita.


Kaikki Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat Liikkuva opiskelu -oppilaitoksille ja sellaiseksi aikoville maksutonta asiantuntija-apua sekä työpajoja.

Liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijoilta kannattaa kysyä apua oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa. Aluejärjestöt auttavat ja sparraavat oppilaitoksia hankehakemusten teossa, toiminnan käynnistämisessä sekä hyvien toimintatapojen ja mallien jakamisessa.

Näitä kehittämis- ja sparraustilaisuuksia voidaan toteuttaa oppilaitoskohtaisesti tai yhdessä useamman oppilaitoksen kanssa.

Liikkuva opiskelu -työpaja on suunniteltu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön kehittämisen tueksi. Työpajassa oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat saavat ideoita ja vinkkejä toimivista Liikkuva opiskelu -toimenpiteistä ja pääsevät kehittämään oman oppilaitoksen toimintaa.

Asiantuntija-apu ja Liikkuva opiskelu -työpaja ovat maksuttomia helmikuun 2020 loppuun asti. Niitä on saatavilla senkin jälkeen, mutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää maksuttomuus!

Kaikilta aluejärjestöiltä voi tilata opiskelijoille suunnattua Liikuntatutor-koulutusta, joka tarjoaa heille tietoa ja taitoa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja muiden aktivointiin. Nämä koulutukset ovat maksullisia.

Aluejärjestöt tuottavat lisäksi erilaisia työyhteisöjen liikunta- ja hyvinvointipalveluja, joilla on mahdollista vaikuttaa oppilaitoksen henkilökunnan työhyvinvointiin sekä oppilaitoksen yhteisöllisyyteen. Palvelujen sisällöt ja saatavuus vaihtelevat alueittain.


Verkostoissa jaetaan kokemuksia

Useille alueille on koottu paikallisia verkostoja Liikkuva opiskelu -toteutuksessa mukana olevista oppilaitoksista. Verkostotyöllä halutaan tukea mukana olevia oppilaitoksia ja niissä työtä tekeviä tarjoamalla foorumi tavata kollegoita sekä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.

Tampereen Liikkuva opiskelu -verkosto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kutsumana.

- Verkostoon on oppilaitosten opettajien lisäksi pyydetty mukaan myös opiskelijoita. Tätä pidettiin tärkeänä, kun mietittiin, miten verkosto parhaiten hyödyntää mukana olevia, tiivisti Tampereen toteutusta HLU:n lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjä Hannamari Laitinen.

- Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin mukana olijoihin. Kokonaisuutta hahmotettiin, kun kukin kertoi oman oppilaitoksensa lähtökohdista, suunnitelmista ja odotuksista sekä erilaisista haasteista,

-  Meillä on verkostossa mukana oppilaitosten lisäksi myös aluehallintoviraston edustaja. Hän tuo mukaan rahoittajan näkökulmaa toimintaan, kertoo Laitinen Pirkanmaan kuulumisia.

-  Monella oli pohdintaa siitä, miten saada liikkeelle erityisesti ne nuoret, jotka eivät vielä liiku. Tampereella tapaamiset jatkuvat säännöllisesti ja jokaiseen tapaamiseen on suunnitteilla oma teema, valotti Laitinen tulevia suunnitelmia.

Liikkuva koulu ja opiskelu -teemalla järjestetään lukukausittain alueellisia seminaareja. Seuraava valtakunnallinen seminaari pidetään puolestaan keväällä 2020. Näiden tapaamisten sisältöä ovat niin asiantuntijaluennot kuin työpajat, joista osallistujat voivat valita parhaiten omiin tarpeisiinsa sopivat sisällöt. Tapaamisten uudet ideat ja erilaiset lähestymiskulmat arkipäivän aiheisiin yhdistettynä kokemusten vaihtoon kollegoiden kanssa tuovat puhtia omaankin arkiseen tekemiseen.


Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Aluejärjestöt ovat olleet mukana jo Liikkuva opiskelu -ohjelman pilottivaiheessa. Sen myötä on tehty yhteistyötä toisella asteella toimivien Saku ry:n ja Smart Moves -hankkeen kanssa. Ne molemmat edistävät oppilaitosten liikkuvampaa toimintakulttuuria. Sakun Liikkuva amis -toiminta edistää fyysistä aktiivisuutta tukevien oppimisympäristöjen toteutumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Smart Moves -hankkeen tuottamat, toiselle asteelle suunnatut maksuttomat materiaalit ja työkalut kannattaa hyödyntää.

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Siihen voi kannustaa aktiivisemmilla opiskelupäivillä ja saamalla mahdollisimman moni omaksumaan liikkuvampi elämäntapa. Olkaa yhteydessä Liikunnan aluejärjestöihin missä päin Suomea olettekin. Alueet ovat valmiita auttamaan!

Lisätietoja aluejärjestöjen Liikkuva opiskelu -tukipalveluista osoitteesta https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/lasten-ja-nuorten-liikunta/tukea-2-asteen-oppilaitoksille/

Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

Toimijoiden yhteistyö tukee Liikkuva koulu -toiminnan vakiinnuttamista

 

Koulujen Liikkuva koulu -toimintaa tukevat kunnat ja kaupungit toimialoineen sekä kolmas sektori. Jokaisella koululla on oma tapansa toiminnan toteuttamiseen, mutta vakiinnuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä.

Kalajoella ja Espoossa Liikkuva koulu -toiminta käynnistettiin vuonna 2012. Kalajoen Liikkuva koulu -koordinaattori Juho Silvastin mukaan toimintaa lähdettiin kasvattamaan ja juurruttamaan vajaan 13 000 asukkaan kaupungissa heti sen käynnistettyä. Toimintoja ja tavoitteita kirjattiin ylös niin kaupungin kuin koulujen asiakirjoihin. Yhteistyö on lisääntynyt vuosien varrella eri hallintokuntien välillä ja asia on nähty tärkeänä jokaisella toimialalla. Silvasti näkee, että lähtökohtana toiminnalle on lasten ja nuorten kokonaishyvinvointi, vaikka puhutaan Liikkuvasta koulusta. Hän nostaa esille keskeisempiä hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten ravinnon, levon, liikunnan ja kaverisuhteet.

Myös Espoossa Liikkuva koulu -toimintaa lähdettiin juurruttamaan työn alettua mm. kirjaamalla toimintoja kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Asiat otettiin mielenkiinnolla vastaan ja syksystä 2018 alkaen kaikki Espoon suomenkielisen perusopetuksen koulut sekä lähes kaikki ruotsinkielisen perusopetuksen koulut ovat Liikkuvia kouluja.

 

Kunnilla ja kaupungeilla erilaisia toimintamalleja

 

Kalajoella Liikkuva koulu -ajatusta viedään eteenpäin eri toimialojen edustajista koostuvassa ohjausryhmässä. Mukana on asiantuntijoita mm. paikallisista kouluista, varhaiskasvatuksesta, liikuntapalveluista, eri hallintokunnista, hyvinvointi- ja terveyspalveluista sekä ruokapalveluista.

* Kaupungissamme tieto kulkee ja pystymme toimimaan yhteistyössä. Toimialat peilaavat asiaa omasta näkökulmastaan, joten asiaa lähestytään monesta suunnasta. Näin myös löydämme lapsille ja nuorille parhaimman tien kohti hyvinvointia, toteaa Silvasti.

Liikkuva koulu -toiminta nähdään myös Espoossa monitahoisena hankkeena, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi liikuntapalvelut, Tilapalvelut-liikelaitos ja kolmas sektori. Yhteistyössä järjestetään erilaisia liikunnallisia tapahtumia, opettajien ja oppilaiden koulutuksia sekä teemaviikkoja ja kampanjoita, jotka kehittävät koulujen toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Liikuntapalvelut ovat alusta asti olleet aktiivisesti mukana toiminnan jalkauttamisessa. Osa toimialan tapahtumakuluista on suunnattu suoraan Liikkuva koulu -tilaisuuksien pyörittämiseen.

* Aktiivinen porukka tukee ja kannustaa kouluja seurayhteistyössä, tapahtumien järjestämisessä ja tilaratkaisuissa. Liikuntapalvelut vievät kouluille mm. liikuntavälinepaketteja ja liikunnanohjaajapalveluita. Ohjaajapalvelun kautta pyritään löytämään liian vähän liikkuvat lapset ja ohjaamaan heitä liikkumaan joko kaupungin tapahtumiin tai lähiseuraan. Erityisliikunnan puolelta oivia esimerkkejä ovat Para School Day -tapahtuma ja Valtti-toiminta, kertoo Espoon Liikkuva koulu -koordinaattori Petri Strandén. Olemme tiivistäneet yhteistyötä myös terveydenhoitajien kanssa mm. lisäämällä heidän tietämystään kaupungin ja seurojen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Heidän on nyt helpompi ohjata lapsia ja nuoria liikunnan pariin, lisää Strandén.

Kouluympäristöjen kehittäminen liikuntaan motivoiviksi tukee tavoitteisiin pääsemistä. Molemmat koordinaattorit korostavat myös oppilaiden osallistamista pihasuunnitteluun, jolloin käyttäjien kokemukset ja toiveet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Espoossa Tilapalvelu-liikelaitos ja opetustoimen ammattilaiset pohtivat yhdessä, millaisia parannuksia kouluihin tehdään.

* Kalajoella päätettiin yhteistoimin uudistaa koulun piha, joka ei innostanut liikkumaan. Hankkeen tiimoilta oikeat ihmiset kohtasivat ja päättäjät kiinnostuivat asiasta. Haimme yhdessä lähiliikuntapaikka-avustusta ja siihen kaupungin osuutta. Uusittu piha saa lapset liikkeelle ja toimii vapaa-ajan liikuntapaikkana iltaisin. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka kantavat, toteaa Silvasti.

 

Kolmas sektori ja Liikkuva koulu -kummit tukevat toimintaa

 

Tärkeänä yhteistyötahona kaupungeille on myös kolmas sektori urheiluseuroineen. Seurat ovat vahvasti esillä erilaisissa yhteisissä tapahtumissa, joissa lapset ja nuoret voivat tutustua paikalliseen urheiluseuratoimintaan. Espoossa kaupungin liikuntapalvelut, opetustoimi ja urheiluseurat pyrkivät muun muassa yhteistyössä kannustamaan maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria liikunnan pariin.

* Haluamme, että lapsi ja nuori ymmärtää Liikkuva koulu -filosofian. Hyvinvointiin liittyvistä teemoista puhutaan muun muassa vanhempainilloissa, koulupäivien aikana ja erilaisissa tapahtumissa. Koulujen ja kodin yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöllä hyvinvointi tulee osaksi koulupäivää ja vapaa-aikaa. Kalajoella asiaa vievät eteenpäin myös kaupungin tutut kasvot ja Liikkuva koulu -kummit: nuorten pyörätuolikelauksen maailmanmestari Tuomo Himanen ja NHL-kiekkoilija Jussi Jokinen, kertoo Silvasti.

Kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa toiminnan edistämiseksi. Kalajoella paikallisen aluejärjestön kanssa tehdään yhteistyössä esim. Liikkuva koulu -verkostotapaamisia. Silvasti kiittelee myös paikallislehdistön aktiivista otetta aiheeseen. Hän näkee tärkeänä, että keskustelua pidetään yllä, jolloin asioita saadaan tapahtumaan.

 

Aktiiviset koulut lisäävät liikettä

 

Koulut ovat erilaisia ja tarkoituksena on, että jokainen löytää oman tapansa olla Liikkuva koulu. Kaupunkien ja kuntien Liikkuva koulu -koordinaattorit tukevat kouluja esim. mentoroimalla, kouluttamalla ja miettimällä erilaisia rahoituskanavia. Tukea annetaan kouluille huomioiden koulun erityispiirteet ja tarpeet. Koordinaattori tekevät yhteistyötä ja vaihtavat ajatuksia läpi Suomen.

Strandénin mukaan mentorointi on yksi sitouttamisen välineistä toiminnan jalkauttamisessa. Espoossa koulut verkostoituvat ja mentoroivat toisiaan koulualueittain. Koulujen välinen viestintä on luontevaa ja toiminta lisää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia koulujen välille.

* Espoon mallissa koulut sitoutuvat toimintaan 50 prosentin omarahoitusosuudella ja kaupunki 50 prosentin AVIn avustusosuudella. Yleisin toimintatapa kouluissamme on, että kouluihin nimetään Liikkuva koulu -tiimi ja kaksi vastuuopettajaa, jotka toteuttavat toimintaa kouluyhteisön näköisellä tavalla. Se, miten työstä palkitaan, riippuu koulusta. Osalle maksetaan erillinen korvaus, osalle tehtävä on liitetty toimenkuvaan. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan niin koulujen kuin kaupungin eri toimialojen vahvaa sitoutumista, sanoo Strandén.

Espoon Liikkuva koulu -toiminta on laajentunut peruskoulujen lisäksi kaikkiin lukioihin, joissa Liikkuva opiskelu -kokeiluhanke alkoi syksyllä 2017.

 

Yhteistyössä on todellista voimaa

 

Molemmissa kaupungeissa onnistumisten takana ovat kaupunkien toimialojen yhteistyö sekä yhteiset tavoitteet lisätä liikettä ja hyvinvointia lasten ja nuorten päivään. Yhteistyön myötä vältytään päällekkäisyyksiltä ja työ tavoitteiden saavuttamiseksi on tehokkaampaa. Toiminnan juurruttamiseen tarvitaan sitoutumista kaikilta toimijoilta, jotta toiminta oikeasti jatkuu ja kehittyy.

Strandén kertoo, että Espoossa hallinnon puolella toimintaa tuetaan toimintamallien ja hankkeiden kehittämistyöllä sekä kartoittamalla rahoituskanavia, joista tiedotetaan muille tahoille.

* Yhteistyö on asia, joka kantaa ja vie asiaan eteenpäin! Mukana on asiasta innostuneita ja innostavia ihmisiä. Tässä työssä kumpuaa positiivinen vire. Liikkuva koulu on ehdottomasti hyvä juttu, jossa ajatellaan lapsen ja nuoren parasta, iloitsee Silvasti.

Teksti: Minttu Koivumäki

**

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteista: www.liikunnanaluejarjestot.fi ja www.liikkuvakoulu.fi

- - - -

 

Sitouttamalla välkkäreitä toimintaan saadaan hyviä tuloksia

 

Kouluilla ja kouluyhteisöllä on merkittävä rooli lapsen liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa, mikä tulee nähdä kouluissa mahdollisuutena. Parhaimmillaan koulu voi toimia paikkana, jossa lapselle ja nuorelle kasvaa myönteinen suhde liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntapaan.

Perinteiset koulujen liikuntakerhot vetävät usein puoleensa ennestään liikunnasta kiinnostuneita lapsia. Miten liian vähän liikkuvat oppilaat innostettaisiin mukaan liikkumaan koulupäivän aikana? Yhtenä keinona on välkkäritoiminta, johon jokainen oppilas voi osallistua omien kykyjensä mukaan.  

 

Vertaisohjaajat innostavat liikkumaan

Välkkärin ideana on, että liikkumiseen kannustajina toimivat oman koulun oppilaat – välkkärit. Välkkärit ovat koulutettu suunnittelemaan ja ohjaamaan välituntitoimintaa. He voivat omalla esimerkillään ja toiminnallaan luoda ilmapiirin, jossa kaikilla on mukava leikkiä ja liikkua.

  • Välkkäritoiminnasta on paljon hyötyä koululle. Lapset voivat vaikuttaa ja osallistua omalla toiminnallaan koulun arkeen. Lapset ja nuoret eivät ainoastaan ideoi vaan pääsevät konkreettisesti toteuttamaan omia suunnitelmiaan. Tämä opettaa lapsia kehittämään ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä antaa heille arvokasta kokemusta perinteisen koulutyöskentelyn oheen, toteaa Espoon Liikkuva koulu -koordinaattori Petri Stranden.

Espoon Lintulaakson koulussa välkkäritoimintaa toteutetaan pienimuotoisemmalla kaverikioski-idealla. Kaverikioskista pienemmät oppilaat voivat hakea välitunneiksi kaveria kolmas- ja neljäsluokkalaisista, jotka ovat valmiina leikkimään ja leikittämään. Kaverikioskin myötä pihalla touhutaan ja liikutaan aktiivisemmin ja yksinäisemmätkin lapset löytävät helpommin ystäviä.

  • Kaverikioskissa parasta on lapsen uskallus hakea toista leikkeihin. Pienemmät lapset lähtevät helposti mukaan, kun huomaavat toisten jo hyppäävän ruutua tai twistiä. Meillä välkkäreiksi koulutetut oppilaat ovat tunteneet kaverikioski-toiminnan omakseen. Onnistuneet leikittämistilanteet ovat erittäin palkitsevia myös ohjaajille, kertoo koulun opettaja Sami Savolainen. Isommat lapset ovat pienempien kavereita, mikä vaikuttaa positiivisella tavalla koulun ilmapiiriin. Toiminta on tärkeä osa myös kiusaamisen ennaltaehkäisevää työtä, hän lisää.

Välkkäreiden tärkeänä tukena toimii myös ohjaava opettaja, joka kutsuu välkkäreitä koolle suunnittelupalavereihin ja kehittämään koulun välituntitoimintaa omien ideoidensa pohjalta.

  • Lapsille ja nuorille on merkittävää tulla kuuluksi. On tärkeää, että välkkärit voivat tehdä oman näköisä juttuja - olivatpa ne tapahtumia tai välituntitoimintaa, Stranden painottaa.

 

Välkkäritoimintaa ei kannata jättää pelkäksi tähdenlennoksi

Välkkäreitä on tärkeää sitouttaa tehtäväänsä, jotta toiminta olisi jatkuvaa ja siitä tulisi luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria. Salon kaupunki on aktiivisesti mukana välkkäritoiminnan jalkauttamisessa ja juurruttamisessa. Kaupungin Liikkuva koulu -koordinaattori Mervi Niemen kokemuksen mukaan onnistumisia pystytään ylläpitämään kohtuullisilla toimenpiteillä.

  • Toiminta vaatii sitkeyttä, koordinointia ja organisointia vuodesta toiseen. Kuntien on tärkeää tukea ja pitää ”liekkiä” yllä kouluissa, jottei toiminta lakkaa. Koulua ja etenkin tukioppilaita saadaan sitoutettua toimintaan esimerkiksi palkitsemalla oppilaita lisäkoulutuksilla, tapahtumilla ja luomalla ammattiylpeyttä. Tärkeintä on näyttää lapsille ja nuorille, miten tärkeitä he ovat toiminnan onnistumiselle. Mielestäni välkkäri on yksi parhaiten juurtuvista toiminnoista koulumaailmassa, Niemi kertoo.

Salon kaupunki muistaa Välkkäri-koulutuksen käyneitä oppilaita muun muassa todistuksella, Välkkäri-liivillä ja välinepaketilla, jonka oppilaat saavat viedä omaan kouluunsa. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittain toimintapäivän, johon jokainen välkkäri pääsee osallistumaan.

 

Tapahtumien kantavana ideana on saada lapset liikkumaan yhdessä, tutustumaan muiden koulujen välkkäreihin sekä jakamaan uusia ideoita ja ajatuksia välkkärinä toimimiseen. Tapahtumia ovat toteuttamassa muun muassa kaupungin opetus-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden yhteistyöryhmä sekä seuratoimijoita. Niemeä kuunnellessa on helppo todeta, että hän on sydämellään mukana toiminnassa sekä kokee asian tärkeäksi ja hyödylliseksi.

 

  • Meille on syntynyt vuosien varrella hyvä malli, jossa kierrätämme kolmea erilaista tapahtumaa. Päivät antavat oppilaille uusia ideoita leikkeihin, ohjaustaitoja sekä mahdollisesti myös uusia liikunta- tai leikkivälineitä kouluun vietäväksi. Oppilaille on tärkeää, että juuri he saavat viedä tärkeää asiaa ja hyvinvointia omalle koululleen, kertoo Niemi.

Espoon liikkuva koulu -koordinaattori Stranden rohkaisee myös kouluja pohtimaan, miten onnistumisista palkitaan ja välkkäritoiminnassa mukana olevia muistetaan. Toimivia kokemuksia on saatu muun muassa lukuvuoden lopussa järjestettävistä retkistä tai pienistä liikunnallisista muistamisista.

  • Hyviä ideoita on myös rehtorien järjestämät kakkukahvit tai vaikkapa vanhempainyhdistysten järjestämät pienet liikunnalliset tavarapalkinnot, kertoo Stranden.

 

Parhaimmillaan toiminta kantaa koulurajojen ulkopuolelle

Toiminnallaan välkkärit luovat iloa muille ja lisäävät fyysistä aktiivisuutta koulupäivään. Lisäksi he oppivat itse vuorovaikutustaitoja ja saavat hyvää kokemusta muiden ohjaamisesta. Parhaimmillaan toiminta vaikuttaa positiivisesti lapsen ja nuoren elämään. Tällaiset tarinat ovat suurin kiitos kaikille asian kanssa työskenteleville. Niemi kertoo esimerkin nuoresta, joka toiminnasta rohkaistuneena otti liikunnan osaksi myös omaa ja perheensä arkea. Lisäksi hänestä on koskettavaa kuulla opettajien tarinoita siitä, kuinka heillä on ollut vastaavaa toimintaa omassa lapsuudessaan ja nyt heillä on mahdollisuus toimia tukiopettajina rohkaisemassa uusia välituntiliikuttajia.

 

Luodaan siis yhdessä onnistunutta välkkäritoimintaan! Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat tukea, koulutusta ja sparrausta Liikkuva koulu -hankkeiden onnistumiseksi sekä liikkeen lisäämiseksi.  

 

***

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Lisä- ja yhteystiedot löydät osoitteesta: www.liikkuvakoulu.fi

 

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU