Liikkuva vaka -jutut

”Meillä on lupa liikkua” - Liikunnan iloa perhepäivähoitoon -webinaari vei kuulijat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten äärelle 


Liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten perhepäivähoidossa voidaan toteuttaa suositusta? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Liikunnan aluejärjestöjen Liikunnan iloa perhepäivähoitoon -webinaarissa.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan aluejärjestöt haluavat jakaa tietoa liikunnan merkityksestä varhaiskasvatuksessa sekä lisätä työyhteisöjen osaamista lasten liikuttajina. Perhepäivähoitajille suunnattu webinaari sai innostuneen vastaanoton ja kiitosta osallistujilta.

-        Olimme todella iloisia, että webinaarissa oli mukana yli 500 aiheesta kiinnostunutta perhepäivähoidon ammattilaista. Lisäksi lähes 200 tilasi tallenteen myöhempää tutustumista varten. On loistava huomata, että tärkeä aihe koskettaa näin montaa perhepäivähoitajaa, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen yhteisen Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.


Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset – iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä

Apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta iloitsi päästyään kertomaan suosituksista perhepäivähoitajille. Puheenvuorossaan hän painotti, ettei suositukset yksinään riitä vaan ne pitäisi saada mukaan toimintaan. Päivään pitäisi sisältyä kolme tuntia liikuntaa, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

-        Vauhti virkistää, joten lapselle kannattaa antaa tilaa liikkumiseen. Lapsen tapa olla, elää ja tutkia asioita tehdään liikkuen. Lapsi myös oppii asioita toiminnallisesti ja tekeminen on lapselle luontaista. Kiipeilen, tasapainoillen ja majoja rakentaen lapsi oppii motorisia taitoja toteuttaen samalla fyysisen aktiivisuuden suosituksia, kertoo Sääkslahti.

Suosituksissa todetaan, että päivittäinen liikunta on lapselle yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto. Lapsella on oikeus liikkua, kokeilla ja haastaa omia fyysisiä rajojaan – myös heillä, joille liikkuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Pitkät paikallaanolot ja istumisjaksot eivät ole lapselle ominainen tapa toimia.

-        Suomalainen luonto ja vuodenajat tarjoavat upeita mahdollisuuksia liikkumiseen. Ympäristö myös haastaa ja hauskuuttaa lasta. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään muiden kanssa. Lapset ovat uskomattoman taitavia keksimään, miten käyttää erilaisia esineitä taitojen oppimiseen. Kuunnellaan siis lapsia ja annetaan heidän vaikuttaa, toteaa Sääkslahti.


Ohjattu liikunta antaa parhaimmillaan onnistumisen elämyksiä


Perhepäivähoidossa ryhmä on pieni, mikä mahdollistaa yksilöllisen huomioimisen. Lapset oppivat toisiltaan ja myös aikuinen voi oppia lapsilta. On tärkeää, että hoitaja tunnistaa oman roolinsa mallina lapsille, sillä aikuisten tehtävänä on myös kannustaa lapsia liikkumaan riittävästi.

Sääkslahti haastaakin pohtimaan, onko kaikki aikuisten tekemät kiellot aina tarpeen. Voisiko kieltojen sijaan kannustaa lapset leikkimään ja liikkumaan.

-        Lapselle kaikkeen tekemiseen voi luontaisasti kuulua liikkumista, jos me aikuiset sen sallimme. Ohjattu liikunta on parhaimmillaan silloin, kun se vahvistaa lapsen ”minä osaan ja olen hyvä” -tunnetta tai antaa ajatuksen siitä, että minä voin oppia, toteaa Sääkslahti.


-        Mahdollisuus ulkoiluun on keskeinen asia lasten liikkumisen tukemisessa. Mitä enemmän lapset ovat ulkona, sitä aktiivisempia he ovat, sillä ulkona on tilaa liikkua.

”Luomme mahdollisuuksia lasten fyysiselle aktiivisuudelle suunnitelmallisuuden avulla”

Paltamossa on pidetty tärkeänä asiana tukea perhepäivähoitajia heidän työssään. Varhaiskasvatuspäällikkö, perhepäivähoidon lähiesimies Sirpa Härkönen kokee roolissaan olevan toiminnan mahdollistaja.

-        Vuosien varrella varhaiskasvatukseen on saatu lisää puhtia ja liikettä muun muassa hankkeiden myötä. Olemme varanneet perhepäivähoitajille esimerkiksi omat sali- ja luisteluvuorot sekä ostaneet liikuntaan innostavia välineitä, kertoo Härkönen.

Hanna Karhu Paltamosta ja Emmi Tiikkainen Kannuksesta olivat kertomassa perhepäivähoidon arjesta ja liikkumisesta lasten kanssa. Esityksissä nousi loistavasti esille, kuinka pieniin tiloihin voi rakentaa erilaisia temppuratoja ja liikkumiseen innostavia toimintoja.

-        Meillä on liikuntavälineet lasten vapaassa käytössä ja ovissa liikuntakuvia, joista lapset voivat ottaa ideoita. Lapset kyllä keksivät hauskimmat jutut silloin, kun pääsevät itse toimimaan ohjaajina. Lattialle rakennettu rata, jossa kävellään eri materiaalien päällä sekä temppuilut puolapuilla ovat innostaneet lapsia. Eri oppisisältöjä käsitellään toiminnallisuuden kautta myös metsässä ja muutoinkin ulkona liikkuen, toteaa Karhu.

Molemmat perhepäivähoitajat nostivat esille, ettei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle vaan toiminta voi olla lasten näköistä. Lasten toiveita ja ajatuksia kuunnellaan ja jokainen lapsi saa vaikuttaa.


Perhepäivähoidon ideat ja vinkit jakoon


Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asiantuntija Nina Korhonen kertoi puolestaan ohjelman tuesta perhepäivähoitoon sekä avasi Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kehitystyötä ja sen kolmea vaihetta: tutustu, kehitä ja tee näkyväksi. Ohjelma kerää ideoita ja vinkkejä siitä, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta perhepäivähoidossa ja miten perhepäivähoidon pedagogisessa johtamisessa ja suunnittelussa voi hyödyntää Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa ja sen materiaaleja. Jaa omat idea ja vinkit Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman sivuilla.


Teksti: Minttu Koivumäki


Liikunnan aluejärjestöt tukenasi


Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat perhepäivähoitajille ja muille varhaiskasvattajille koulutusta ja verkostoja, joilla voidaan edistää varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien toteutumista. Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu järjestää avoimen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen liikuntaseminaarin Imatran Kylpylässä 24.8.2021 klo 9-15.30. Ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan EKLU:n sivuilla kesäkuussa.

Haluatko pysyä ajan tasalla ajankohtaisista varhaiskasvatuksen liikunnan asioista ja koulutuksista? Voit tilata itsellesi EKLU:n varhaiskasvatuksen uutiskirjeen ja liittyä Facebookissa Etelä-Karjalan liikkuva varhaiskasvatus -ryhmään.


Lisätietoa antaa

Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, lasse.heiskanen(ät)eklu.fi


Havainnointi on osa varhaiskasvatuksen henkilöstön perustehtävää – tukea, tietoa ja vinkkejä Liikunnan aluejärjestöjen Lasten motoristen taitojen koulutuksista


Motoristen perustaitojen hyvä hallinta kehittyy liikkumisen seurauksena ja harjaantuvat vain harjoittelemalla ja tekemällä. Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja. Havainnointi on tärkeä työkalu tässä tehtävässä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on merkityksellistä.

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLUn asiantuntija Virpi Katajarinteen mukaan motoristen taitojen kehittymistä olisi hyvä havainnoida monipuolisesti eri tilanteista.

– Havainnoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joihin voidaan kiinnittää huomiota ja harjoitella arjen leikeissä ja peleissä eli niissä perustoiminnoissa. Tarkoituksena ei ole etsiä lapsesta vikoja vaan tietoa siitä, miten lasta voisi tukea. Työssäni olen kohdannut muun muassa lapsia, joilla on hyvin vähän kokemusta pallon potkaisusta, koska heille ei ole tarjottu siihen mahdollisuutta, kertoo Katajarinne.

Havainnot antavat tietoa lapsen motorisista taidoista, niiden kehittymisestä sekä luovat pohjaa liikuntakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

– Havainnointia olisi hyvä tehdä niin, ettei lapsi huomaa olevansa havainnoinnin kohteena. Näin tulos on mahdollisimman aito ja lapselle luontainen, toteaa Katajarinne.

Koulutuksesta lisää ymmärrystä ja vinkkejä havainnointiin

Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomea järjestävät varhaiskasvatushenkilöstön tueksi Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusta. Koulutus antaa ymmärrystä havainnoinnin merkityksestä ja välineitä havainnoinnin toteuttamiseen päivittäisessä työssä lasten parissa.

– Koulutuksessa opetellaan tiedostamaan, tunnistamaan ja tukemaan. Tiedostaminen antaa ammattilaiselle ymmärryksen kokonaiskuvasta ja pohjaa tunnistamiselle. Tunnistaminen puolestaan antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lapsen juoksua tai heittämistaitoja voidaan havaita. Näitä asioita käydään läpi laajasti ja monipuolisesti, tiivistää ESLUn kouluttaja Johanna Luttinen.

Helsingin kaupunki on halunnut panostaa erityisesti liikunnallisiin koulutuksiin ja tarjoaa omien koulutusten lisäksi myös muita koulutusmahdollisuuksia. Kaupungin liikuntasuunnittelija Laura Pirhosen mukaan ESLUn tarjoama Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuskokonaisuus sopi erinomaisesti kaupungin tarpeisiin.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaminen on yksi asia, joka nousee esille varhaiskasvatuksen henkilöstön toiveista sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman nykytilan arvioinnin kuntakoosteesta. Haluamme vastata toiveeseen ja tarjota henkilöstölle koulutuksen

kautta uusia ideoita, ajatuksia ja työkaluja, jotka pistävät miettimään arjen toimintaa. Pienillä arjen valinnoilla pystymme entisestään vahvistamaan liikkumisen kulttuuria varhaiskasvatuksessa, sanoo Pirhonen.

Hippaheikki, Kajuutta ja Myrskyluoto -varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatuksen opettaja Petri Kuusela piti tavasta, miten Motoristen taitojen havainnointi -koulutus toteutettiin. Erityisen antoisana hän piti sitä, että aiheeseen tutustuttiin itsenäisesti ja hetken pureskelun jälkeen ajatuksia vaihdettiin ryhmissä.

– Oli hyvä kuulla eri näkökulmia ja kokemuksia, miten havainnointia voidaan toteuttaa alle kolmevuotiaiden ja miten taas esikoululaisten parissa. Koulutuksesta sai uusia ideoita ja muun muassa heti käyttövalmiin havainnointitaulukon. Meillä havainnointi toimii pohjana suunnittelulle ja lapsen kehityksen tukemiseen. Jos huomaamme kehittämisen kohteita, kiinnitämme niihin seuraavalla viikolla huomiota. Parhaiten tietoa saataisiin levitettyä käytäntöön, jos koulutukseen voisi osallistua useampi henkilö yhdestä yksikössä – meillä tämä onneksi onnistui ja oli hyvä saada vaihtaa ajatuksia omien työkavereiden kanssa, toteaa Kuusela.


– Aihepiiri voi tuntua laajalta, mutta koulutuksista saa hyvät ensi askeleet, joita voi viedä heti omaan työhön. Ensiksi tulee tuntea lasten karkeamotorinen kehitys, jotta havainnointi onnistuu. Parhaan ammatillisen osaamisen saa Lapsen karkeamotorinen kehitys sekä Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutukset käymällä, kannustaa Katajarinne.

Palautteita Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutuksesta:

"Parasta oli materiaalit, käytännön vihjeet sekä havainnointityökalut."

"Sain paljon hyödyllistä asiaa ja uusia asioita käytäntöön."

"Tämä oli tiivis paketti työhön vietäväksi ja uudet työkalut liikunnan havainnointiin."

"Koulutuksessa oli hyvää ajatusten vaihto toisten kanssa ja se, että sai hyviä käytäntöjä töihin vietäväksi."

"Sain lisää Ideoita varhaiskasvatuksen arkeen."


Lisätietoja: Liikunnan aluejärjestöt / Lasse Heiskanen, EKLU ry, p. 040 500 1849, etunimi.sukunimi@eklu.fi

Lähteet:

Lasten motoristen taitojen havainnointi -koulutusmateriaali, Liikunnan aluejärjestöt Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2018:3a

Teksti: Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu

Lapsi liikkuu
Liikunnan aluejärjestöt. Tero Takalo-Eskola