Kehittämissuunnitelma

Tarve ja toteutus

Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurat toimivat murrosvaiheessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti sekä paikallisten että laajempien yhteiskunnallisten kehityssuuntien seurauksena. Väestön ikääntyminen, muuttoliike, vapaaehtoistoiminnan muutokset sekä taloudellinen epävarmuus haastavat perinteisiä seuratoiminnan rakenteita. ​Samanaikaisesti liikuntakulttuuri on siirtymässä kohti yksilöllisempiä, joustavampia ja hyvinvointia korostavia osallistumisen muotoja. Tämä edellyttää seuroilta kykyä ​
uudistua, tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintaansa vastaamaan muuttuvia tarpeita.​

Kehittämissuunnitelma, tulevaisuustaulukko ja skenaariot perustuvat Imatran ​seudun liikunta- ja urheiluseuroille toteutettuun kyselyyn, haastatteluihin, ​työpajoihin ja havainnointiin mm. koulutuksissa, tapaamisissa ja sparrauksissa. ​Lisäksi työssä on hyödynnetty tutkittua tietoa, tilastoja ja ennusteita. Näiden avulla ​on muodostettu kokonaiskuva seurojen nykytilasta, keskeisistä haasteista ja ​tunnistetuista mahdollisuuksista. Havainnot ja kyselyn vastaukset osoittavat erityisesti ​huolta vapaaehtoisten riittävyydestä, väestökehityksestä sekä taloudellisista edellytyksistä. Seuroissa tunnistettiin myös laajemmin hyödynnettäviä mahdollisuuksia, kuten yhteistyön lisäämisen, toiminnan laajentamisen uusiin kohderyhmiin sekä matalan kynnyksen liikunnan kehittämisen.​

Kehittämissuunnitelma on laadittu osana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoimaa ja Etelä-Karjalan liiton rahoittamaa ”Seurat suunnannäyttäjinä – Imatran liikunnan tulevaisuus” -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Imatran seudun seuratoimintaa ja rakentaa sille kestävä tulevaisuus. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on ollut selvittää seurojen nykytila, tunnistaa kehitystarpeet sekä laatia kehityssuunnitelma vuoteen 2030.​

Tulevaisuustaulukko​

Tulevaisuustaulukko havainnollistaa Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurojen toimintaympäristön keskeisiä muutostekijöitä sekä niiden mahdollisia kehityssuuntia vuoteen 2030. Taulukko kokoaa yhteen hankkeessa tehdyt havainnot seurojen nykytilasta sekä niitä täydentävän tutkitun tiedon väestökehityksestä, taloudesta, liikuntakulttuurin muutoksista ja vapaaehtoistoiminnan kehityksestä.​

Tarkastelun avulla jäsennetään, miten keskeiset toimintaympäristön tekijät voivat kehittyä ja millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on seuratoimintaan. Tulevaisuustaulukko toimii perustana skenaarioiden muodostamiselle sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaamiselle.​

Skenaarioiden tarkoitus

Skenaarioiden eli tulevaisuuskuvien tarkoituksena on tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja auttaa varautumaan toimintaympäristön muutoksiin. Skenaariot kuvaavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, jotka perustuvat nykyhetken havaintoihin, tutkittuun tietoon, tunnistettuihin trendeihin ja keskeisiin epävarmuustekijöihin.

Skenaarioita voidaan hyödyntää suunnittelun tukena, päätöksenteossa sekä kehittämistoimenpiteiden suuntaamisessa. Ne auttavat tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia sekä arvioimaan, millaisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa toivottavan tulevaisuuden toteutumiseen.

Seuratoiminnan skenaariot 2030

1. KASVAVA SEURA

kasvun ja uudistumisen skenaario

Lähtökohdat

  • Väestö vähenee, mutta ei romahda

  • Harrastamisen trendeinä hyvinvointi & matala kynnys

  • Seurat näkevät kasvumahdollisuuksia (perheet, uudet kohderyhmät)

  • Verkostomainen toiminta lisääntyy

Kehityskulku

Seurat tunnistavat muutoksen ajoissa ja reagoivat siihen

→ siirtyvät lajikeskeisyydestä palvelulähtöisyyteen

Kehittävät:

  • perheliikuntaa

  • aikuisten harrastetoimintaa

  • matalan kynnyksen ryhmiä

Ottavat käyttöön:

  • digitaaliset työkalut

  • joustavat jäsenmallit  

Tilanne 2030

Harrastajamäärä: nuorissa lievä lasku, aikuisissa ja senioreissa kasvu
Vapaaehtoisuus: kevenee mutta toimii
Talous: monipuolistunut (palvelut + kumppanuudet)


Lopputulos

Seurat eivät vain säily, ne laajentavat rooliaan
Seura = paikallinen hyvinvointitoimija ja toimintakyvyn edistäjä

2. YHDESSÄ TOIMIVA SEURA

todennäköisin kehityspolku

Lähtökohdat

  • Väestö vähenee ja ikääntyy

  • Vapaaehtoisten määrä laskee

  • Resurssipaineet näkyvät

  • Yhteistyön tarve korostuu

Kehityskulku

Seurat eivät kasva, mutta eivät myöskään romahda.

Resurssipaine pakottaa yhteistyöhön, jolloin syntyy:

  • yhteisiä valmentajia

  • yhteisiä tapahtumia

  • jaettu hallinto

Toiminta kohdentuu sinne missä kysyntä säilyy

Tilanne 2030

Harrastajamäärä: kokonaisuutena laskee hieman
Seurat: toimivat verkostona
Vapaaehtoisuus: vähemmän, mutta organisoidumpaa


Lopputulos

Seurat säilyvät, mutta muuttuvat rakenteellisesti
Yksittäinen seura ei pärjää yksin

3. HIIPUVA SEURA

heikkenevän kehityksen skenaario

Lähtökohdat

  • Väestö vähenee voimakkaasti

  • Talous heikkenee

Kehityskulku

Seurat eivät ehdi tai pysty uudistumaan:

  • vapaaehtoiset vähenevät → toiminta supistuu

  • talous heikkenee → palvelut vähenevät

  • harrastajat vähenevät → kierre syvenee

Tilanne 2030

Useita seuroja lopettaa tai yhdistyy pakolla
Harrastaminen siirtyy osin omaehtoiseksi
Toiminta keskittyy harvoihin toimijoihin


Lopputulos

Seurakenttä pienenee ja keskittyy
Liikunnan saavutettavuus heikkenee

Kolme mahdollista kehityspolkua

KASVAVA SEURA -skenaariossa seurat pystyvät vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin uudistamalla toimintaansa ja laajentamalla kohderyhmiään erityisesti aikuisiin ja senioreihin. Seurojen rooli vahvistuu hyvinvoinnin tuottajina ja toimintakyvyn edistäjinä.

YHDESSÄ TOIMIVA SEURA -skenaariossa seurat säilyvät toiminnassa, mutta niiden toimintamalli muuttuu merkittävästi. Yhteistyö ja resurssien jakaminen ovat keskeisiä edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle.

HIIPUVA SEURA -skenaariossa väestön väheneminen, taloudelliset haasteet ja vapaaehtoisten puute johtavat seuratoiminnan supistumiseen, jolloin osa seuroista lopettaa tai yhdistyy ja harrastamisen mahdollisuudet kaventuvat.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset liittyvät väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen, vapaaehtoistoiminnan murrokseen sekä taloudellisten resurssien kiristymiseen, mikä pakottaa seurat tarkastelemaan toimintatapojaan uudella tavalla.

Samanaikaisesti liikuntakulttuurin muutos kohti hyvinvointia, matalan kynnyksen osallistumista ja joustavampia harrastusmuotoja luo seuroille uusia mahdollisuuksia, mikäli ne kykenevät uudistumaan riittävän nopeasti.

Avainasemassa on seuratoiminnan mukauttaminen vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja ihmisten tarpeita!

Seurojen yhteinen kehittämissuunnitelma

Seurojen yhteinen kehittämissuunnitelma kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet, joilla Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurat voivat vastata toimintaympäristön muutoksiin vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma perustuu hankkeen aikaiseen kartoitukseen, tulevaisuustaulukon ja skenaarioiden tarkasteluun sekä tutkittuun tietoon väestökehityksestä, taloudesta ja trendeistä.

Kehittämissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa seurojen elinvoimaisuutta, lisätä yhteistyötä sekä uudistaa toimintaa vastaamaan muuttuvia harrastamisen tarpeita. Keskeistä on ymmärrys verkostomaisen toimintatavan tärkeydestä, monitahoisen yhteistyön kasvattaminen sekä palvelulähtöinen ajattelu.

Seuraavissa osioissa esitellään tarkemmin kehittämisen painopisteet ja konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla seurat voivat rakentaa kestävää ja vaikuttavaa toimintaa tulevaisuudessa. Koska seurojen lähtökohdat, resurssit ja kehittämistarpeet vaihtelevat, kukin seura valitsee omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet.

VAIHE 1

TOIMINNAN KEVENTÄMINEN JA PITÄVYYS (2026–2027)

Tavoite: varmistaa toiminnan jatkuvuus muuttuvassa tilanteessa

KESKEISET TOIMENPITEET

1.Vapaaehtoistyön uudelleenmuotoilu

Mitä tehdään:

  • pilkotaan tehtävät pieniksi rooleiksi (esim. “2h viikossa” -tehtävät)

  • otetaan käyttöön mikro-vapaaehtoisuus (yksittäiset tehtävät)

Miksi:

  • kartoitus osoittaa vapaaehtoispulan

  • sitoutuminen vähenee → tarvitaan matalampi kynnys


 2. Jäsenpolkujen joustavoittaminen

Mitä tehdään:

  • vaihtoehtoja: kausimaksu / kertamaksu / kokeilujaksot

  • erityisesti: perheet, aikuiset aloittelijat

Miksi:

  • maksukyky vaihtelee

  • harrastaminen muuttuu joustavammaksi

3. Viestinnän tehostaminen

Mitä tehdään:

  • Seurojen omien viestintäsuunnitelmien laadinta

  • Keskinäisen vuorovaikutuksen kasvattaminen

    • Uudet tavat ja kanavat

  • Viestinnän monikanavaisuus

    • Harrastuskalenteri, tapahtumakalenteri, kuntien infonäytöt

    • Yhteiset viestintäkampanjat

    • Viestintäyhteistyö kaupungin kanssa

Miksi:

  • kilpailu vapaa-ajasta kasvaa

  • kartoituksessa kasvupotentiaali ja osaamisvaje tunnistettu

VAIHE 2

YHTEISTYÖ JA PALVELUMALLIN PÄIVITYS (2027–2029)

Tavoite: rakentaa tehokkaampi ja kestävämpi toimintarakenne

KESKEISET TOIMENPITEET

4. Seurojen välinen rakenteellinen yhteistyö

Mitä tehdään:

Yhteisiä resursseja: valmentajia/ muita toimijoita, toimitiloja, tapahtumia, markkinointia

Miksi:

  • kartoituksessa selkeä tarve yhteistyölle

  • resurssit vähenevät → yksin ei pärjätä

5. Toiminnan laajentaminen hyvinvointiliikuntaan

Mitä tehdään:

Uudet kohderyhmät: aikuiset, seniorit, erityisryhmät, matalan kynnyksen ryhmät

Miksi:

  • väestö ikääntyy

  • liikuntatrendi siirtyy hyvinvointiin

  • fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen väestön haaste

6. Talousmallin monipuolistaminen

Mitä tehdään:

Tulonlähteet:

  • uudet maksulliset palvelut

  • hankerahoitus

  • kuntayhteistyö (mm. HSM kouluissa)

  • yritysyhteistyö (mm. työhyvinvoinnin palvelut)

  • tuotteistetaan ja paketoidaan toimintaa uusilla tavoilla (mm. palvelumuotoilu ja seurayhteistyö)

Miksi:

  • kartoituksessa talous keskeinen riski

  • tuet ja perustoiminnan tuotot eivät riitä yksin

VAIHE 3

VISIO 2030​

Yhdessä toimiva, joustava ja elinvoimainen seuraverkosto​

Vuonna 2030 seurat eivät kilpaile keskenään, vaan toimivat verkostona ​

Toiminta on​

  • joustavaa ​

  • saavutettavaa ​

  • eri elämäntilanteisiin sopivaa ​

Vapaaehtoisuus on​

  • kevyttä ​

  • organisoitua ​

Seurat ovat ​

  • hyvinvoinnin tuottajina​

  • perinteisen seuratoiminnan tuottajina​

  • toimintakyvyn ylläpitäjiä​

  • yhteisöllisyyden rakentajia ​

  • alueen elinvoiman keskeinen osa.​

Ulkopuoliset lähteet

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa. Viitattu 1.6.2026 https://kansalaisareena.fi/hankkeet/ennakointi/tulevaisuuskatsaus-2023/.​

Kuntaliitto. Liikuntapalvelut. Viitattu 1.6.2026 https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/nuoriso-ja-liikunta/liikuntapalvelut.​

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tulosraportit väestö­tutkimuksista ja rekisteri­aineistoista. Viitattu 1.6.2026 https://terveytemme.fi/raportit/index.html.​

Tilastokeskus. 2024. Kansantalous. Viitattu 1.6.2026 https://stat.fi/fi/aihe/kansantalous.​

Tilastokeskus. 2024. Väestöennuste (SVT). Imatra 2024-2040. Viitattu 1.6.2026 https://stat.fi/tilasto/vaenn.​

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta.​

Sitra. 2026. Megatrendit 2026. Viitattu 1.6.2026 https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/.​

Suomen Olympiakomitea. Seuratoiminta. Viitattu 1.6.2026 https://www.olympiakomitea.fi/seuratoiminta/.​

Valtiovarainministeriö. 2026. Taloudellinen katsaus: Kevät 2026. Viitattu 1.6.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-077-8.​