Urheiluyläkoulukokeilun arviointi 2017–2020: Kokeilukoulujen toiminta kehittyi tavoitteiden suunnassa – haasteena nuorten arjen ja kuormittumisen kokonaisuus

Tiedote. Julkaistu: 01.12.2020, 08:00
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

KIHU on toteuttanut arvioinnin lukuvuosina 2017–2020 toteutetusta valtakunnallisesta urheiluyläkoulukokeilusta. Arvioinnin tulosten perusteella kokeiluun osallistuneet koulut pitivät kokeilun yhteisiä sisältöjä hyvinä ja pääosin onnistuivat niiden toteuttamisessa. Kehittämistä vaatii edelleen koulujen ja seurojen välinen yhteistyö sekä urheiluoppilaiden arjen ja kuormittumisen hallinta.

Valtakunnallinen urheiluyläkoulukokeilu oli Olympiakomitean koordinoima hanke, jota toteutettiin yhteistyössä 25 yläkoulun kanssa. Kokeilun keskeisinä tavoitteina oli kehittää yläkoululaisten urheilun ja koulunkäynnin yhdistämistä ja heidän elämäntaitojaan sekä urheiluyläkoulujen toimintaa ja valtakunnallista toimintamallia. Tavoitteisiin pyrittiin neljän yhteisen sisältökokonaisuuden avulla: 1) tarjolla 10 tuntia liikuntaa ja urheilua viikossa, arkisin klo 8–16 välisenä aikana, 2) Kasva Urheilijaksi -sisältösuositukset ja -harjoituskirjat kouluihin, 3) digitaalisten välineiden hyödyntäminen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä ja 4) valtakunnallinen soveltuvuuskoe oppilaaksiotossa. 

Arvioinnin tulosten perusteella kokeilun aikana on pystytty edistämään tavoiteltuja asioita. Urheilua ja muuta liikuntaa on lisätty lukujärjestysaikaan, ja 10 viikkotunnin tavoite toteutui varsinkin 8.- ja 9.-luokkalaisten osalta. Urheilijaksi kasvamisen -sisällöt ja Kasva urheilijaksi -harjoituskirjat ovat kouluilla laajalti käytössä ja koulut arvioivat sisältöjen toteuttamisen onnistuneen pääosin hyvin. Valtakunnallista soveltuvuuskoetta käyttivät kaikki koulut yhtä lukuun ottamatta. Digitaalisten välineiden hyödyntämistä urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä edistettiin, mutta suurimmat kehitysaskeleet tällä osa-alueella aikaansai viimeisenä kokeiluvuonna koronapandemian vuoksi järjestetty etäkoulu.

Tyytyväisyys urheiluyläkoulutoimintaan ilmenee sekä koulutoimijoiden itsearvioinneista ja haastatteluista että vanhemmille (n=717), oppilaille (n=561) ja seuroille (n=46) tehdyistä kyselyistä. Kokeilun onnistumisesta kertoo myös se, että lähtökohtaisesti kaikki kokeiluun osallistuneet koulut ovat halukkaita jatkamaan toimintaa.

- Koulut ovat kehittäneet toimintaansa onnistuneesti kokeilun tavoitteiden suunnassa. Koulujen välillä on kuitenkin paljon eroja toiminnan toteuttamistavoissa, jotka johtuvat koulujen omista toimintatavoista, resursseista sekä paikallisesta toimintakulttuurista. Tämä tulee jatkossakin huomioida toiminnan kehittämisessä ja yhteisen valtakunnallisen mallin luomisessa, toteaa arvioinnin toteutuksesta vastannut tutkija Maarit Nieminen.

Kokeilun jälkeenkin jäi haasteeksi nuorten arjen ja kokonaisharjoittelun ja -kuormituksen hallinta. Vaikka harjoittelua lisättiin koulupäivän yhteyteen, erilaista päällekkäisyyttä ja epäselvyyttä arjen kokonaisuudesta esiintyi edelleen. Jatkossa tuleekin kehittää työkaluja, joiden avulla toiminnassa mukana olevat aikuiset niin kouluissa, seuroissa kuin kotona ovat tietoisia nuoren urheilijan kokonaistilanteesta ja hyvinvoinnista.

Koulujen ja seurojen yhteistyö on kehittynyt hankkeen aikana, ja kaikilla kouluilla on jonkinlaisia yhteistyön käytäntöjä. Osassa kouluista yhteistyön koordinointia on resursoitu ja nuorten arkea voidaan räätälöidä yksilöllisesti. Yhteistyön haasteena on suuri seuramäärä varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Jatkossa on tärkeää edelleen kehittää pysyviä toimintamalleja yhteistyöhön, jotta käytännön asioiden jokavuotisen organisoinnin ohella voidaan keskittyä nuorten yksilölliseen tukemiseen. Yläkoulun aloittavilla, urheilua harrastavilla nuorilla on paljon eroavaisuuksia esimerkiksi motorisissa valmiuksissa, kokonaisliikuntamäärässä, arjen taidoissa, motivaatiossa ja ylipäätään kehitysvaiheissa.

Urheiluyläkoulu antaa nuorille esimakua tavoitteellisen urheilun arjesta, mahdollisuuksista ja vaatimuksista - eli urheilijaksi kasvamisesta. Urheiluyläkoulutoiminnan tulee kuitenkin olla ensisijaisesti nuoria kiinnostavaa, jotta valinta urheilun jatkamisesta tuntuu mielekkäältä. Tämän jatkuva arvioiminen on urheiluyläkoulutoiminnan edelleen kehittyessä tärkeää.

Olympiakomiteassa ollaan tyytyväisiä urheiluyläkoulukokeilun sujumiseen ja todetaan, että yhteinen kehittäminen mukana olleiden koulujen kanssa jatkuu. Myös uudet kunnat ja koulut toivotetaan tervetulleiksi mukaan toimintaan.

- Kokeilu on osoittanut, että olemme alkutaipaleella urheiluyläkoulun kehittämisessä, mutta oikealla tiellä. Kiitos kuuluu urheiluakatemioille ja kouluille, jotka ovat tehneet sitoutuneesti työtä nuorten urheilijoiden hyväksi. Kokeilusta nousseisiin kehityskohteisiin tartutaan aktiivisesti yhdessä ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi on jo suunnitteilla, toteaa urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Laura Tast.

Linkki julkaisuun:
Nieminen M., Mononen K. ja Aarresola O. Urheiluyläkoulukokeilun 2017­–2020 loppuarviointi. KIHUn julkaisusarja, nro 77. ISBN 978-952-7290-20-0, ISSN 2489-8317. Jyväskylä 2020. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_nie_urheiluylk_sel80_50284.pdf

Lisätietoja:
Tutkija Maarit Nieminen, KIHU, p. 040 744 0470, maarit.nieminen@kihu.fi
Urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Laura Tast, Suomen Olympiakomitea, p. 050 554 8040, laura.tast@olympiakomitea.fi

Lisätietoa urheiluyläkoulutoiminnasta:
https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/ylakoulutoiminta/urheiluylakoulu/

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä tukemalla valmentautumista sekä kehittämällä ja jakamalla osaamista koko urheilijan polulla. Toiminnan painopistealueita ovat harjoittelu ja seuranta, lasten ja nuorten urheilu, kilpailusuorituksen ja pelin kehittäminen, urheilun toimintaympäristöt, urheilijan terveydenhuolto sekä innovaatiot ja uudet teknologiat. www.kihu.fi.