Huippu-urheilun instituutti KIHU: Kansainvälinen huippu-urheilumenestys vaatii Suomessa selkeämpää johtamista, enemmän ammattimaisuutta ja vähemmän kompromisseja
26.2.2026
Huippu-urheilun instituutti KIHU on selvittänyt kansainvälisesti menestyneiden urheilijoiden, valmentajien ja asiantuntijoiden näkemykset siitä, mitä kansainvälinen vaatimustaso tarkoittaa. Selvityksessä tuodaan esille suomalaisen urheilujärjestelmän keskeisimmät menestystä tukevat ja rajoittavat tekijät sekä esitetään 13 toimenpide-ehdotusta suomalaisen huippu-urheilumenestyksen parantamiseksi.
Selvityksen ydinviesti on, että kansainvälinen vaatimustaso ei ole yksittäinen temppu tai yksi kehittämishanke, vaan kokonaisuus, jossa omistautuminen, arjen tekemisen laatu, osaaminen, yhteistyö ja järjestelmän kyky tukea huipulle pyrkiviä ratkaisevat. Haastateltavien mukaan menestys vaatii jatkuvaa vertailua maailman parhaisiin, oman tekemisen kehittämistä tiedon valossa entistä paremmaksi ja tinkimätöntä työntekoa ilman kompromisseja.
Vaatimustaso kiteytyy seitsemään läpileikkaavaan teemaan
Haastatteluista nousi esiin vaatimustasoon liittyviä läpileikkaavia teemoja, jotka koskevat urheilijoita, valmentajia, asiantuntijoita ja johtamista yhtä aikaa. Näitä ovat erityisesti kunnianhimo ja omistautuminen, täysipäiväinen ammattilaisuus, osaamisen jatkuva kehittäminen, kansainvälistyminen ja vertailu maailman kärkeen, terve kilpailullisuus arjessa sekä yhteistyö ja tiedon jakaminen yli laji- ja organisaatiorajojen. Lisäksi korostui suunnitelmallisuus: selkeät tavoitteet, dokumentoidut suunnitelmat ja seuranta, jotta tekeminen pysyy kurssissa.
– Huippu-urheilussa ratkaisevaa on, kuinka arki rakennetaan ja kuinka usein uskalletaan verrata tekemistä maailman parhaisiin – ei vain puheissa, vaan käytännössä. Selvityksen viesti on selvä eli menestystä ei synny ilman selkeää vaatimustasoa ja systemaattista tekemistä, sanoo huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen Suomen Olympiakomiteasta.
Suomalaisen järjestelmän vahvuudet ja haasteet
Suomalaisessa järjestelmässä erityisesti urheiluakatemiat ja kaksoisuramalli saivat kiitosta, koska ne auttavat yhdistämään opiskelun ja tavoitteellisen harjoittelun etenkin nuoruusvaiheessa. Monessa lajissa myös harjoitteluolosuhteet arvioitiin kansainvälisesti kilpailukykyisiksi, ja asiantuntijatukea on saatavilla useilla osa-alueilla. Paraurheilun näkökulmasta olosuhteiden saavutettavuus ja laji- ja vammakohtaisen osaamisen varmistaminen nousivat kuitenkin tärkeiksi kehityskohteiksi.
Samaan aikaan selvityksessä nousi esiin tekijöitä, jotka rajoittavat kansainvälisen menestyksen realismia. Haastateltavien mukaan keskeisiä pullonkauloja ovat puutteet kunnianhimossa ja arjen vaatimustasossa, urheilijoiden ja valmentajien toimintaedellytysten ja huippuvaiheen osaamisen riittämättömyys, huippu-urheilun arvostuksen ja urapolkujen houkuttelevuuden heikkous sekä ennen kaikkea rahoituksen pirstaleisuus ja vähäisyys. Lisäksi järjestelmän hajanaisuus ja tehottomuus – epäselvät roolit, päällekkäisyydet ja tiedonkulun katkokset – nähtiin menestystä syövinä rakenteellisina ongelmina.
– Paraurheilussa korostuvat sekä osaamisen että arjen toimivuuden yksityiskohdat: olosuhteiden saavutettavuus, valmennuksen saatavuus ja laji- ja vammakohtainen ymmärrys. Selvityksen vahvuus on, että se nostaa vaatimustason näkyväksi koko järjestelmän läpi, toteaa urheilujohtaja Katja Saarinen Suomen Paralympiakomiteasta.
13 toimenpide-ehdotusta
Selvityksen tuloksena esitetään 13 toimenpide-ehdotusta, jotka on ryhmitelty toimintakulttuuriin, strategiseen ja järjestelmätasoon sekä urheilun operatiiviseen tasoon. Ehdotukset otsikkotasolla ovat
Viestitään huippu-urheilun vaatimustason ja kunnianhimon kulttuurista sekä toimintatavoista
Määritetään suomalaisen huippu-urheilun menestystavoitteet
Uudistetaan ja selkeytetään huippu-urheilun järjestelmä ja johtamismalli
Luodaan huippu-urheilutoimijoille toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä
Kehitetään huippu-urheilun rahoituksen kohdentamista
Kasvatetaan huippu-urheilun rahoitusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta
Edistetään urheilijoiden ammattilaisuutta
Edistetään valmentajien ammattilaisuutta ja lisätään ammattivalmentajien määrää
Kehitetään huippuvaiheen valmennusosaamista
Päivitetään lajien huippu-urheilun lajianalyysi
Keskitetään valmentautumista parhaisiin toimintaympäristöihin
Vahvistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa käytännön valmennuksen tukena
Kehitetään talenttien tunnistamista ja tukemista
Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on nimetty sen käynnistävä taho, jonka vastuulla on koota tarvittavat toimijat yhteen toimenpiteen edistämiseksi ja varmistaa toimenpiteen toteutuminen.
– Kun tavoitteet kirkastetaan ja tuki kohdistetaan johdonmukaisesti, urheilijoiden ja valmentajien arkeen voidaan rakentaa ympäristö, jossa maailman kärjen tavoittelu on realistista. Toimenpide-ehdotukset antavat nyt konkretian sille, mistä kannattaa aloittaa, toteaa ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Julkaisu
Vesterinen V., Pusa S., Häyrinen M., 2026. Huippu-urheilun kansainvälinen vaatimustaso ja menestystekijät. Lue verkossa: https://tuotostietokanta.kihunet.fi/tuotokset/download/?file=2026_ves_huippuurhe_sel65_68304.pdf