Urheilun- ja liikunnan osalta Imatran kaupunki edellyttää toiminta-avustusta hakevilta seuroilta seura-auditoinnin tekemistä vuonna 2026. Auditointi suoritetaan EKLU:n toimesta.

Auditointiin liittyvät kysymykset ja seura-auditoinnista sopiminen:

Seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi



Kuva: imatra.kuvat.fi

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea.

Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Muistutuksena ja lisätietoina seuratuen hakuun liittyen

• Haku avautuu: ma 2.3.2026 klo 10.00

• Haku päättyy: ma 30.3.2026 klo 16.15 (virka-aikana)

Haeavustuksia.fi-järjestelmän infotilaisuus

• ke 4.3.2026 klo 16.30–17.30

• Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
  https://www.suomisport.fi/events/138a43cb-a93f-4cfb-a758-d73fe3f0785c

Lisätietoja seuratuesta täältä.

Seuratuessa alueen urheiluseuroja sparraa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo (lomalla 2.3.-6.3.)

Lisätietoja:
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi, 050 466 6313

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  

Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Gaala on vuosittainen kohtaamispaikka, jossa huomioidaan ja palkitaan vuoden 2025 menestyjiä ja toiminnan mahdollistajia. Maakunnallinen gaala järjestettiin nyt toista kertaa yhteistyössä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista ovat tehneet Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

Lisätietoja:

Sakari Pusenius, aluejohtaja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu 040 5635031, sakari.pusenius@eklu.fi

Heli Gynther, aluekehityspäällikkö Etelä-Karjalan liitto 040 4855109, heli.gynther@ekarjala.fi

Urheilun ja liikunnan palkitut

Vuoden urheilija: Alisa Vainio

Vuoden valmentaja: Raimo Helminen, SaiPa

Vuoden joukkue: SaiPa

Erikoispalkinto: Hannu Myllärinen 

Elämänura: Yrjö Lankinen, Imatran Urheilijat 

Urheiluteko: Lappeenrannan Urheilu- Miehet: Youth Athletic Games

Liikuttaja: Willimiehen Disc Golf 

Kuntaliikuttaja: Kaisa Pakarinen, Taipalsaari 

Nuori urheilija:  Iida Karhunen, Lappeenrannan Taitoluistelijat
Nuori urheilija: Roope Maijanen, Imatran Ketterä Juniorit

Nuorisovalmentaja: Tero Välimaa, Lappeenrannan Uimarit

Seura-aktiivi: Perttu Parikka, Parikkalan Urheilijat
Seura-aktiivi: Jukka Rautio, Wiipurin Sudet

Vuoden lasten ja nuorten Tähtiseura: Lappeenrannan Agility-Urheilijat

Vuoden seura: Saimaan Paintball-Urheilijat 

Veikkauksen RESPECT- palkinto: Minna Kälviä, Saimaan Muodostelmaluistelijat

Kulttuurin palkitut

Vuoden kulttuurimyönteinen yhteisö: Saimaan Nuorisoseura ry 

Vuoden kulttuurivaikuttaja: Anssi Kippo 

Vuoden kulttuuritapahtuma/-teko: Louhos soikoon -elämyskonsertit 

Vuoden nuori kulttuuripersoona: Oliver Rosenholm 

Elämänuran kulttuurin parissa: Oili ja Juha Räisänen 

Kunniamaininta: Kimpisen koulun 3M-musiikkiluokka

OKM:n ja Olympiakomitean yhdessä järjestämä seuroille suunnattu Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen info (Teams) järjestetään keskiviikkona 11.2. klo 17:00.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomisport

Toiminta kantaa nimeä Kunnossa kassulle, joka on toiminut jo vuosia Kymenlaaksossa kyseisellä nimellä.

EKLU osallistui maakunnan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin tänä syksynä. Yhdessä kunnan liikuntatoimijoiden kanssa liikuntapisteellä järjestettiin nuorille InBody-mittaukset, palautekeskustelu ja pilottikunnissa myös ohjaus Mars kuntoon -valmennusjaksolle.

Taipalsaarella ja Ruokolahdella yksilölliseen kolmen kuukauden valmennusprosessiin lähti mukaan 9 nuorta. Valmennusjakson pääpaino oli fyysisen kunnon edistämisessä, mutta myös muut hyvinvoinnin osa-alueet huomioitiin. Nuoret saivat avaimia monipuoliseen liikkumiseen ja oman kunnon kohottamiseen.

Valmennusjaksolla valmentaja kohtasi nuoria säännöllisesti liikkuen ja keskustellen hyvinvointiteemoista. Kolmen kuukauden valmennusjaksolla pystyttiin vaikuttamaan nuorten liikkumistottumuksiin ja liikkumiseen suhtautumiseen positiivisesti.

Hankkeen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

Kysy lisää:

Karoliina Backman, terveysliikunnan kehittäjä
karoliina.backman@eklu.fi
0503019017

Hankkeen sivuille

Seurabarometri 2025 on seurojen omaan arvioon perustuva tilannekuva suomalaisista seuroista. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yhteensä 980 seuraa. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta.
Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen ja laaja kuva seurojen kokemista vahvuuksista sekä niistä kohdista, joissa tarvitaan tukea ja kehittämistä.  Tämä tiedote kokoaa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n alueen keskeiset tulokset. 

Etelä-Karjalan alueelta kyselyyn vastasi 32 seuraa, mikä on 27 prosenttia alueen jäsenseuroista. Vastausten keräysaika oli 8.9.-30.9.2025. Kyselyyn saattoi vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten, ja osa seuroista käsitteli vastauksia yhdessä hallituksessaan. Kartoitus sisälsi 22 kohtaa, jotka liittyivät hallintoon, talouteen, viestintää, olosuhteisiin ja vastuullisuuteen.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry – keskeiset alueelliset nostot

Viestinnässä ja markkinoinnissa selkeitä kehitystarpeita

Viestinnän ja markkinoinnin osalta on monessa seurassa kehitystarpeita, vaikka viestinnän ja markkinoinnin koetaan olevan paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti. Selvityksen mukaan vain harvalla seuralla on selkeä viestintä- tai markkinointisuunnitelma, mikä rajoittaa näkyvyyttä ja toiminnan kasvua. Kiinnostus tuen saamiseen viestintää ja markkinointia koskevissa asioissa on seuroissa kuitenkin korkeaa, mikä tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vahvistaa tätä aluetta nopeasti.

Ajantasainen strategia puuttuu monelta seuralta

Päätöksentekoa ja resurssien käyttöä ohjaava ajantasainen strategia tai selkeä suunta puuttuu selvityksen mukaan monelta seuralta. Tämä tekee toiminnasta lyhytjänteistä ja vaikeuttaa kehittämistyötä. Tarve strategiselle sparraukselle nousee alueella vahvasti esiin.

Vapaaehtoisten määrä haaste erityisesti pienissä seuroissa

Erityisesti pienissä seuroissa vapaaehtoisten määrä koetaan haastavana. Vastausten perusteella seuroissa ei ole riittävästi vapaaehtoisia toiminnan pyörittämiseen. Tilanne on valtakunnan keskiarvoa huomattavasti heikompi. Suuremmissa seuroissa ongelma on pienempi.

EKLU:n alueen seurat tunnistavat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, mikä tarjoaa vahvan lähtökohdan alueen kehittämiselle.

Selkeimmiksi kehityskohteiksi aineiston perusteella nousevat viestintä ja markkinointi, strategiatyö ja vapaaehtoisten määrään liittyvät kysymykset.

Etelä-Karjalan alueen taloustilanne ja väestön ikääntyminen lasten ja nuorten määrän vähentyessä tuovat mukanaan entistä enemmän haasteita myös urheiluseuroille. Tässä tilanteessa yhteistyö ja yhteinen tekeminen korostuvat entisestään. Tulemme EKLU:ssa jatkossakin tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja ja sparrausta alueen seuroille omalla sektorillamme hallinnon, johtamisen ja talouden kokonaisuuksissa.

Aluejärjestönä tehtävämme on varmistaa, että seurat eivät jää haasteidensa kanssa yksin, toteaa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo alueellisesta yhteenvedosta.

Lisätiedot alueelta

Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Tästä pdf-tiedostosta löytyy Etelä-Karjalan urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin tulokset

Tästä pdf-tiedostosta löytyy urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin valtakunnalliset tulokset

Eräviikon teemoja ovat erätaidot, eteläkarjalainen luonto, luontoliikunta ja perinteet.

Hyödynnä mahdollisuus tehdä teidän toiminta tutuksi! Ilmoittautukaa mukaan alla olevalla lomakkeella 14.12. mennessä.

Ilmoittaudu toimijaksi

Syyskuussa 2025 lähes tuhat liikunta- ja urheiluseuraa pysähtyi arvioimaan omaa toimintaansa liikunnan aluejärjestöjen jäsenseuroille suunnatussa kartoituksessa. Ensimmäistä kertaa toteutetussa kartoituksessa tarkasteltiin seuratoiminnan arkea ja ilmiöitä seurojen omasta näkökulmasta. Suomen liikunnan aluejärjestöjen toteuttama Seurabarometri tarjoaa yhden kattavimmista seurojen omaan arvioon perustuvista aineistoista, joita suomalaisesta seuratoiminnasta on koskaan koottu.

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Kartoituksesta selviää, että suurin osa seuroista kokee toimintansa tasa-arvoiseksi, turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Monet seurat arvioivat myös jäsenmääränsä lisääntyneen ja muun muassa tyttöjen ja naisten osallistumisen toimintaansa kasvaneen. Viestintä- tai markkinointisuunnitelma on käytössä vain pienellä osalla seuroista ja vapaaehtoisten määrä koetaan riittämättömäksi. Lisäksi strategian ajantasaisuus sekä valmentaja- ja ohjaajapolkujen tunnistaminen tai niiden olemassaolo on vaihtelevaa.

Aineistoa hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämistyössä että aluejärjestöjen tarjoamien palvelujen ja koulutusten suuntaamisessa seurojen tueksi. Tulokset auttavat hahmottamaan valtakunnallisesti ilmiöitä, jotka näkyvät seuratoiminnan arjessa ja toisaalta myös uusia signaaleja, jotka kertovat muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kaikki vastaukset on käsitelty kootusti tilastollisessa muodossa, eikä yksittäisiä seuroja voi tunnistaa.

Seurojen omaan arvioon perustuva tilannekatsaus

Seurat arvioivat toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, sillä 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. 88 prosenttia seuroista kokee seuratoiminnan turvalliseksi ja 76 prosenttia seuroista arvioi, että seuratoimintaan mukaan tuleminen on helppoa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa ja 83 prosenttia seuroista pitää talouttaan vakaana ja vastuullisesti hoidettuna. Lisäksi 89 prosenttia seuroista koki osallistumismaksunsa kohtuullisiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toimivaksi koettu seurayhteisö sekä aktiivinen talkootoiminta.

Seurojen viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisuus muodostivat selkeimmän tuen tarpeen, sillä markkinointisuunnitelma on käytössä 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. 68 prosenttia seuroista on kuitenkin vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelman työstöön. Vapaaehtoisten riittävyys on monelle seuralle haaste, sillä vain 19 prosenttia vastanneista kokee vapaaehtoisten määrän olevan riittävä. Valmentaja- ja ohjaajapolku on 30 prosentilla seuroista. Strategiatyö on seuroissa osittain kunnossa, sillä 46 prosenttia seuroista kokee strategiansa olevan ajantasainen. Lisäksi 56 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita tuesta oman strategiansa kehittämiseen.

Seurojen toiminnassa on nähtävissä maltillista kasvua useilla osa-alueilla. 40 prosenttia seuroista näkee jäsenmääränsä kasvaneen, 39 prosenttia arvioi lasten määrän toiminnassaan kasvaneen ja 36 prosenttia kokee naisten ja tyttöjen osallistumisen toimintaan kasvaneen. Taloudellisten resurssien osalta 62 prosenttia seuroista kokee tilanteen pysyneen ennallaan, kun taas 24 prosenttia arvioi resurssien kasvaneen. 54 prosenttia seuroista arvioi vapaaehtoisten määrän pysyneen samana ja 17 prosenttia ilmoitti vapaaehtoisten määrän kasvaneen. Soveltavan liikunnan ja urheilun järjestämiseen liittyy epävarmuutta, sillä 52 prosenttia vastanneista seuroista ei osaa arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen on keskittynyt isoille seuroille, sillä pienet seurat hakevat avustuksia selvästi harvemmin. Lisäksi kunta-avustuksia haetaan selkeästi eniten.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

- Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

- Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Ilmoita tehtävästä

Katso vapaita tehtäviä

Kysely liittyy käynnistyneeseen Seurat suunnannäyttäjinä - Imatran liikunnan tulevaisuus -hankkeeseen. Hanke keskittyy Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurojen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kysely toimii osaltaan hankkeen alkukartoituksena. Hanke-esittely EKLU:n kotisivulla

Kyselyn toteuttaja: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Hankkeen rahoitus: Etelä-Karjalan liiton myöntämä Kansallinen kehittämisrahoitus äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon (ÄRM). 
Hankkeen toteutusaika: 1.5.25-30.4.26.  

Linkki kyselyyn: https://forms.gle/W6dEBXb5Zfz1G3rY8

Vastausaikaa on jatkettu, kysely on edelleen auki!

Säilytämme vastauksia sellaisenaan EKLU:n tietosuojaselosteen mukaisesti, hankkeen päättymiseen asti. Yksittäistä seuraa ei voi tunnistaa julkaistavista vastauksista.

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen avasi johtamansa järjestön tulevaisuuden strategiaa Helsingin Sanomien (24.11.) haastattelussa. Kilpisen näkemyksen mukaan Olympiakomitea tulee jatkossa keskittymään erityisesti huippu-urheilutason nostoon Suomessa.

- Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

- Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

- Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet pj. Markku Siponen p. 044 544 1766

Suomen Liikunnan Alueet pääsihteeri Heidi Pekkola p. 040 130 4530

Toiminnan painopistealueita ovat elinvoimainen seuratoiminta, harrasteliikunnan kehittäminen, aktiivinen arki ja tavoitteellinen urheilu.

EKLU:n hallituksessa jatkavat v. 2026 puheenjohtaja Ari Torniainen (Lappeen Riento), varapuheenjohtaja Jussi Siitonen (Parikkalan Urheilijat), Mari Ruoho-Muinonen (LOMA Cheerleaders), Mauri Auvinen (LUM), Veli-Matti Suoranta (PEPO Lappeenranta).

Uudeksi varapuheenjohtajaksi kausille 2026-2027 valittiin Leo Segerman (Veiterä). Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Behm (Lappeen Riento), Anu Nieminen (Lappeenrannan Naisvoimistelijat) ja Jyrki Lukkarinen (SaiPa).

Vuoden 2026 hakukierrosten päättymispäivät julkaistaan marraskuussa 2025.

• KA1 Urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026)

• KA2 Pienimuotoiset kumppanuushankkeet, kumppanuushankkeet, eurooppalaiset liikunta- ja urheilutapahtumat ja urheilualan kapasiteetin vahvistamishankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026) 

Hakuwebinaarit: 

• 21.10.2025 klo 9.00-10.00 Innostu Erasmus+ Sportista -kokemuksia eurooppalaisesta yhteistyöstä

• 12.11.2025 klo 9.00-11.00 Organisaation tarpeesta Erasmus+ hankkeeksi

• 3.12.2025 klo 9.00-10.00  Erasmus+ Sport vuoden 2026 hakukierroksen kick-off

• 4.12.2025 klo 15.00-16.30 Erasmus+ seuratoimijoille (KA1 liikkuvuus & pienimuotoiset KA2)

• 16.12.2025 klo 13.00 - 14.00 Eurooppalaiset voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat

• 8.1.2026 klo 15.00-16.00 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1)

• 14.1.2026 klo 13.00-15.00 Hankesuunnitelma ja hakemuslomakkeen rakenne (KA2)

• 3.2.2026 klo 13.00- 14.30 Viestintä, vaikuttavuus ja tulosten levittäminen

 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1) kyselytunnit

• 21.1.2026 klo 8.00-9.00

• 5.2.2026 klo 16.00-17.00 

Yhteistyöhankkeet (KA2) kyselytunnit

• 18.2.2026 klo 14.00-15.00

• 26.2.2026 klo 9.00 - 10.00

Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Jäämme aina tarvittaessa vastaamaan kysymyksiin ja sparraamaan hankehauissa 30min webinaarien jälkeen. 

Kaikkiin webinaareihin ja kyselytunteihin käytetään samaa Teams-linkkiä. 

Teams-linkki webinaareihin

Osallistumalla webinaariin hyväksyt, että Teamsin oma tulkkiagentti on sallittu. Kolmannen osapuolen botit ja tekoälyagentit (esim. Otter.ai, Fireflies.ai, Read.ai) poistetaan kokouksesta automaattisesti.

• Teams-linkki webinaareihin

Lähde: www.oph.fi

-- 

Voit myös ilmoittautua mukaan Etelä-Suomen Liikunnan to 6.11. järjestettävään webinaariin:

Erasmus+ ohjelman mahdollisuudet seuratoimijoille

Haluaisitteko kehittää seuraanne kansainvälisesti? Kiinnostaako yhteistyö toisen eurooppalaisen seuran kanssa?

Tervetuloa kuulemaan käytännön kokemuksia Erasmus+ -ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista urheiluseuroille. Illan aikana saat tietoa siitä, miten voit hyödyntää ohjelmaa esimerkiksi: 

• Seuratoimijoiden oppimis- ja vierailumatkoihin ulkomaille 

• Hyvien käytäntöjen jakamiseen ja kehittämiseen muiden eurooppalaisten seurojen kanssa 

• Seuran toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen kansainvälisessä verkostossa 

Lisäksi pääset ideoimaan konkreettisia ideoita kansainvälisyyteen juuri teidän seurallenne yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ilta tarjoaa inspiraatiota, verkostoitumista ja ensi askeleet kansainväliseen yhteistyöhön. 

Illan asiantuntijoina toimivat Terhi Liintola, Vastaava asiantuntija Opetushallitus ja Verneri Kinnunen, projektikoordinaattori Opetushallitus

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja urheilu sekä Opetushallituksen Erasmus+ kansallinen toimisto. 

Ilmoittautumaan pääsee oheisen linkin kautta. Ilmoittautuminen on auki 6.11. klo 12:00 asti.

https://tapahtumat.eslu.fi/tapahtumat/erasmus-ohjelman-mahdollisuudet-seuratoimijoille-2025/

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaalassa 30.1.2026 palkitaan edellisen vuoden onnistujia, aktiiveja ja muita palkintonsa ansainneita kulttuurin ja urheilun parista. Gaalassa palkittavia voi ehdottaa ajalla 13.10.-16.11.

Palkintokategoriat ja -haku

Tuki kohdentuu jatkossa kesätoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista kesäharrastamista ja vähentää drop outia.

HUOM!
Seuratoiminnan kehittämistuen haku ei avaudu vielä marraskuussa 2025, vaan vasta vuoden 2026 aikana. Tarkempia tietoja luvassa myöhemmin.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Rautjärvi ja Luumäki

 EKLU:n hallituksesta neljä jäsentä ovat erovuorossa:

• varapuheenjohtaja Kari Schemeikka (SJL, Kymi-Saimaa), ei käytettävissä jatkokaudelle

• Sami Behm (Lappeen Riento), käytettävissä jatkokaudelle

• Leo Segerman (Wiipurin Sudet) käytettävissä jatkokaudelle

• Kai Schenk (Catz Lappeenranta), ei käytettävissä jatkokaudelle

Pyydämme tekemään esityksiä EKLU:n hallituksen jäseniksi 2.11.2025 mennessä osoitteeseen https://www.eklu.fi/eklu-ry/jasenseurat/esitys-eklu-n-hallituksen-jaseneksi/

Syyskokous pidetään 20.11. Lappeenrannassa.

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki EKLU:n sovittelusivulle: Sovittelutoiminta - Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lisätietoja: seurakehittäjä Tomi Sillanvuo, 050 466 6313, tomi.sillanvuo@eklu.fi

Vastaamiseen kuluu noin 15–20 minuuttia.

Miksi osallistua?

• Auttaa tukemaan seurojen omaa kehittämistyötä ja luomaan kuvaa seuratoiminnan tulevaisuudesta

• Pääsemme yhdessä vaikuttamaan tuleviin rahoitus- ja tukitoimiin sekä seuratoiminnan edellytyksiin

• Vastausten avulla voimme kehittää seurapalveluja

Linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/eklunykytila2025

Kiitos kun annat aikaasi ja vaikutat!

Tulokset karnevaalien sivuilla

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Imatra ja Lappeenranta

HUOM!
Imatran Seurafoorumin yhteydessä Imatran kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Imatran uimahallia ja urheilutaloa käyttäville seuroille (ilmoittautumiset oheisesta linkistä).

Liikuntavinkit.fi

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020).

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta.

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen.

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen.

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä.

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90.

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381.

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus.

Seurakehittäjäkoulutus vastaa tarpeeseen!

Koulutus ei keskity ohjaamiseen tai valmentamiseen, vaan siihen, mitä tapahtuu taustalla: hallinnon, viestinnän, talouden ja kehittämistyön ytimessä. Koulutuksessa kasvatetaan sellaista osaamista, jolla seuran toiminta muuttuu kestävämmäksi, tavoitteellisemmaksi ja vaikuttavammaksi – ja jossa ihmiset viihtyvät.

Kenelle koulutus sopii?

Koulutus on suunnattu kaikille, jotka työskentelevät urheiluseurojen hallinnon, kehittämisen tai johtamisen parissa – tai tähtäävät sinne. Osallistujat voivat toimia seuratyöntekijöinä, luottamushenkilöinä, vapaaehtoisina tai esimerkiksi alueellisina seurakehittäjinä.

Kontaktipäivät Imatralla

Liikunnan toimintaympäristössä toimiminen:

18.9.2025 klo 8:15-12:00 (HUOM! muuttunut päivä)

• Lähtölaukaus! Orientaatiopaketti

25.-26.9.2025 klo 8:15–12:00

• Suunta selväksi: Seuratoiminnan nykytila ja kehityssuunnat

• Laatua ja vääntöä: seuratyön laatutekijät ja kapasiteetti

23.-24.10.2025 klo 8:15-12:00

• Seura verkoston keskuspisteenä: verkostojohtamisen perusteet

• Seuran tärkein pääoma, ihmiset: vapaaehtoistoiminnan organisointi ja johtaminen

20.-21.11.2025 klo 8:15–12:00

• Samalla sivulla: sisäinen viestintä & seurabrändin rakennusaineet

• Moderni seuratyö: seuran tietoarkkitehtuuri ja digitaaliset työkalut

11.-12.12.2025 klo 8.15–12:00

• Pöhinää & elonmerkkejä: tapahtumat osana elinvoimaista seuratoimintaa

• Muistettiin kertoa muillekin!: markkinoiva viestintä

Yhdistyksessä toimiminen:

15.-16.1.2026 klo 8:15–12:00

• Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä: vastuullisen seuratoiminnan periaatteet

• Klaaraa sirpaleisuus: oman työn suunnittelu, priorisointi ja johtaminen

5.-6.2.2026 klo 8:15–12:00

• Yhdistys & laki: yhdistystoimintaa ohjaavat lait ja hallinnon perusperiaatteet

26.-27.2.2026 klo 8:15–12:00

• Jatkuvasti paremmin: suunnitelmallisesti toimiva ja kehittyvä organisaatio

26.-27.3.2026 klo 8:15–12:00

• Vastuu taloudesta: seuran taloushallinnon ja -suunnittelun perusteet

• Mutta ne eurot: seuran varainhankinta

22.-24.4.2026 klo 8:00–16:00

• Näyttöpäivät – osaaminen näkyväksi!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ISLO:n sivuilla

Koulutuksen laajuus: 60 osp

Koulutuksen hinta: 600 €/ osallistuja. Huom. Imatran seurahankkeessa mukana oleville seuroille oma hinta, kysy EKLU:n seurakehittäjältä!

Valtakunnallisen toimenpiteen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

"Kutsuntaikäisten nuorten heikko kunto on uhka nuorten omalle hyvinvoinnille ja terveydelle sekä maanpuolustukselle. Kutsuntojen liikunnanneuvonnan ja -ohjauksen avulla tuemme asevelvollisuuden toteutumista sekä tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Syksyllä viidellä paikkakunnalla testataan erilaisia tapoja nuorten tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Kutsunnoissa liikunnan aluejärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asiantuntijat tarjoavat nuorille liikuntaneuvontaa ja -ohjausta sekä tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi Paimiossa, Lahdessa ja Kouvolassa hyödynnetään maksuttoman MarsMars-kunto-ohjelmasovelluksen uusia ominaisuuksia, josta löytyy myös ylipäällikön kunto-ohjelma.

Liikunnan aluejärjestöt ovat kutsuntojen liikuntapisteellä kohtaamassa nuoria sekä vastaavat matalan kynnyksen liikunta- ja perusravitsemusneuvonnasta. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä, motivoivaa ja tavoitteellista tukea nuorelle noin 12 viikon valmennusjakson ajan ja ennen kaikkea pyrkiä juurruttamaan terveellinen elämäntapa osaksi arkea. Mukana kokeilussa ovat Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 

"Mukana olevilla aluejärjestöillä on jo vankka kokemus kutsunnoista, joten asiantuntijamme tuovat osaamisensa ja paikallistuntemuksensa valtakunnallisen toimenpiteen kehittämiseen", sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Syksyn kokemusten pohjalta liikkumista lisääviä toimintamalleja kehitetään ja laajennetaan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin vuoteen 2027 mennessä.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi

Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p.  040 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi

 Aluejohtaja, Sakari Pusenius, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, p. 040 563 5031, sakari.pusenius(at)eklu.fi

Liikuntapäällikkö, Harri Koski, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, p. 0504317121, harri.koski(at)mpk.fi

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakykyyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi    

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-testeihin. 

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

*

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinto jaetaan seuralle, joka toimii innostavan ilmapiirin ja hyvän yhteishengen edistämiseksi. Tänä vuonna Tähtiseura-palkinnon painopisteenä on monipuolinen harrastaminen ja lapsilähtöisyys. Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinnon arvo on 5 000 euroa. Palkinnon lahjoittaa Gasum. Pääpalkinnon lisäksi Olympiakomitea jakaa 14 alueellista Gasumin lahjoittamaa 1 000 euron kannustuspalkintoa. 

Palkintoja voivat hakea kaikki Tähtimerkin lunastaneet tai Tähtiseura-laatuohjelmassa mukana olevat lasten ja nuorten urheiluseurat. 

Aikuisten Tähtiseura -palkinto jaetaan seuralle, joka luotsaa monipuolista liikkumista ja harrastamista eri ikäisille ja tasoisille aikuisliikkujille. Tänä vuonna palkinnon painopisteena on erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen. Lisäksi seurassa vallitsee hyvä yhteishenki ja harrastajien toiveet huomioidaan toimintaa organisoidessa. Aikuisten Tähtiseura -palkinto on arvoltaan 3 000 euroa. Palkintoa voivat hakea kaikki Aikuisten Tähtiseura -merkin lunastaneet seurat. 

Fiksu seura -kilpailussa palkitaan seura, joka on luonut ympäristöystävällisiä toimintamalleja seuratoimintaa varten. Tänä vuonna valinnassa painotetaan treeneihin kulkemista liikkuen ja jäsenistön aktivointiin liittyviä toimintatapoja. Kestävään kehitykseen kannustavan Fiksu seura -palkinnon arvo on 2 000 euroa. Palkintoja voivat hakea kaikki urheiluseurat.  

Teksti Suomen Olympiakomitean sivuilta: Hae vuoden 2025 seurapalkintoja elokuun aikana! | Olympiakomitea

Palkintojen kriteerit ja hakulinkit

Tilaa EKLU:n uutiskirjeitä eri kohderyhmille ja saat ne jatkossa suoraan sähköpostiisi.

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä.

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön.

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet.

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän.

Lisätietoja Heidi Pekkola, heidi.pekkola(a)alueet.fi tai Mai-Brit Salo, maippi.salo(a)phlu.fi 

Alla kuva Joensuun koulutuspäiviltä. Kuvaaja Annika Hagman, Lisää liikettä -hanke. 

Sovittelu tarjoaa mahdollisuuden kohdata toisensa ja käsitellä tapahtuman/tapahtumien aiheuttamia haittoja. Aluejärjestöjen sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista, ja se edellyttää kaikkien osapuolten suostumuksen. Alaikäisten asioissa tarvitaan nuoren lisäksi suostumus myös huoltajilta. Suostumukset tarkistetaan osapuolilta aloitteen saavuttua liikunnan aluejärjestölle.

Palvelu pilotoidaan ja sitä kehitetään vuoden 2025 aikana Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoimalla kehittämishankkeella, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2025 ajan palvelu on maksutonta.

Jos seurasi tarvitsee sovittelua, täytä linkistä sovittelupyyntölomake.

Vastuuhenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoiman Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen avulla luodaan ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolle kuvataan videoita, jotka sisältävät liikuntaleikkejä ja harjoitteita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä.  

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.  

-Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula. 

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä. 

- Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää.   

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti). 

- Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulun ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottamat Move!-vinkkipankki -videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia. 

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma. 

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040  717 0792 

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi 

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

-        Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

-        Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

-        Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

-        Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

-        Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Teksti Sonja Kössi-Jormanainen

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina.

Lisätiedot lasse.heiskanen@eklu.fi

Harrastukset tuovat monelle iloa elämään.  Harrastuksia ei kuitenkaan ole, jos kukaan ei niitä järjestä.  Harrastusten järjestämiseksi tarvitaan monenlaista osaamista ja harrastusaktiiveja. Tämän kyselyn avulla etsimme uusia toimijoita erilaisiin harrastuksiin.  Halutessasi autamme löytämään tehtävän, johon osaamisesi sopii. Järjestämme myös maksutonta koulutusta.

Kysely on osa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n Leader-rahoitteista Harrastuksia lähellä -hanketta, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari.

Vastaamaan

Kestävyyskunnon merkitystä pohditaan toukokuussa 16 koulussa, kun EKLU järjestää toisen kerran #koulumaraton -kestävyyskuntokampanjan 4.-6. luokille 

Vuosittain tehtävien Move! -mittausten tuloksista tiedetään, että isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla. Näillä oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. 

#koulumaraton –kampanja kysyy: Onko kunnolla väliä? Haluamme saada oppilaat pohtimaan miksi kestävyyskunto on jokaiselle tärkeää, miten se näkyy ja tuntuu arjessa sekä mitkä arkiset valinnat kehittävät kestävyyttä?   

Kampanjaan on ilmoittautunut mukaan 16 koulua ja 99 luokkaa. Oppilaita ja opettajia mukana on noin 2000. 

#koulumaraton –kampanja käynnistyy osalla kouluista välituntimaraton -päivällä, jossa luokka yrittää yhdessä liikkua yhteensä 42 kilometriä. EKLU toteutti välituntimaratonin tänä vuonna kolmella koululla. Osa kouluista toteuttaa sen itse. 

Haasteviikot 5.5.-23.5. 

#koulumaraton –kampanjan kummeina toimivat kolmiloikkaaja Senni Salminen ja nuorisotyöntekijä Tomi Hämäläinen.  Kummit esiintyvät haasteviikkojen videoilla ja pohtivat yhdessä oppilaiden kanssa, onko kunnolla väliä?    

Haasteviikkojen teemat ovat arkimatkat, välitunnit ja vapaa-aika. 

Haasteviikkojen aikana luokan oppilaat asettavat jokaiselle viikolle yhteisen liikkumistavoitteensa ja keräävät suoritusmerkintöjä yhteiseen pottiin.  

Luokan opettaja näyttää kolmesti viikossa lyhyen haastevideon. Lisäksi hän voi motivoida ja innostaa oppilaita esimerkiksi osallistumalla itse haasteeseen ja keräämällä omia suoritusmerkintöjään tai lupaamalla luokalle jonkin palkinnon, jos he saavuttavat yhteisen liikkumistavoitteen. 

Kampanja huipentuu tapahtumaan 

#koulumaraton –tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.5. Imatran urheilutalon ympäristössä. 

Kyseessä on kaikkien koulujen yhteinen #koulumaraton –kampanjan päätöstapahtuma, johon osallistuu noin tuhat oppilasta ja opettajaa. Tapahtuman haasteena on liikkua 4,2 kilometriä Vuoksen varrella, yksin tai yhdessä kaverin kanssa.  

Tapahtumatorin lisäksi osallistujia viihdyttää tuore Voice of Finland voittaja Oliver Rosenholm! 

#koulumaraton -kampanjaan ilmoittautuneet koulut 

Flow Combat ry, Imatra, Junioritoiminnan laajentaminen 2 500 €

Imatran Golf ry, Imatra, Innostusta ja yhteisöllisyyttä - Koko perhe mukaan junioreiden harrastustoimintaan 10 000 €

Imatran Ketterä Juniorit ry, Imatra, Yhdessä liikkumaan -toiminta 10 000 €

Imatran Kusanku ry, Imatra, Pop-up vuosi seuran uusi kultasuoni 10 000 €

Lappeenrannan Luistelijat ry, Lappeenranta, Luistelutaitovalmennus - Perusteista pelitilanteeseen 5 000 €

Lappeenrannan Pyöräilijät RY, Lappeenranta, Lappeenrannan Pyöräilijöiden lasten ja nuorten pyöräilytoiminnan kehittäminen 5 000 €

Lappeenrannan Uimarit ry, Lappeenranta, Uinti kuuluu kaikille – koko perheen seura-aamut 10 000 €

MMA Imatra Ry, Imatra, Kulmilta gymille 5 000 €

Parru r.y., Lappeenranta, Opiskelijaurheilun ja yhteisön kehittäminen sekä uusien joukkueiden perustaminen Lappeenrannassa. 10 000 €

Saimaan Jousi r.y., Lappeenranta, Tähtää Tulevaisuuteen 5 000 €

Saimaan Säilät r.y., Lappeenranta, Syventävää taitoa seuratoimintaan 2 500 €

Urheiluseura Imatran Voima Ry, Imatra, Salibandy kerhopolun rakentaminen osaksi laadukasta seuratoimintaa 2500 €

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 2,4 miljoonaa euroa seuratukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 2 461 500 euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri kokoisissa seuroissa järjestämällä harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen toiminnan kautta. Avustusta saaneissa hankkeissa nousee esiin seuratoiminnan monimuotoisuus ja laaja kirjo.

Seuratukea myönnettiin yhteensä 329 hankkeelle. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 518. 

Seuratukea pyritään jakamaan vuosittain mahdollisimman monelle eri seuralle. Myöntöjä harkitessa kiinnitetään jonkin verran huomiota myös siihen, miten hakija on saanut valtionavustusta edellisinä vuosina ja kuinka paljon yhteensä eri vuosina. Tänä vuonna hakemuksia tuli aiempaa vähemmän, joten tätä tarkastelua voitiin hieman keventää. Mukana on yhteensä 81 myöntöä seuroille, joille ei aikaisemmin ole myönnetty avustusta.

Hankkeiden keskinäisessä arvioinnissa on pyritty suosimaan seurojen yhteishankkeita, jotta avustuksen piiriin pääsee useampi seura. Yhteishankkeiden määrä nousi nyt hieman sen oltua kolme edellistä vuotta laskussa. 

- On hienoa, että kaikkiaan 234 hankkeessa pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työ liikunnan drop outin vähentämiseksi jatkuu myös. Olen lisäksi iloinen siitä, että monikulttuurisen toiminnan edistäminen on kasvussa: 103 hanketta sisältää monikulttuurisen toiminnan kehittämistä, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, lisätä toimintaan monipuolisuutta, kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa sekä kokeilla innovatiivisia toimintamalleja. Seuratuen tavoitteena on myös lisätä toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä.

Kaikille hakijoille toimitetaan päätös parin viikon kuluessa. Asiointipalvelun kautta hakeneille päätös toimitetaan asiointipalveluun.

• Myönnetyt seuratukiavustukset 2025

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 9.4.2025 klo 14.05

Lisää liikettä -hankkeessa kohdattiin helmikuussa päättyneellä, vuoden mittaisella hankekaudella yhteensä noin 30 prosenttia enemmän perheitä, kuntien liikuntavastaavia, opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lasten ja nuorten liikuttajia kuin edellisellä hankekaudella. Yli 3500 tilaisuudessa saavutettiin noin 170 000 liikkujaa ja liikuttajaa.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä harrastusmahdollisuuksien edistämistä perusasteella on Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. Kehittämistyön tavoitteena on edistää alue- ja kuntatasolla valtakunnallista Liikkuvat -kokonaisuutta, verkottaa kunnan eri hallintokuntia sekä muita toimijoita yhteen liikkumisen edistämiseksi. Liikunnan aluejärjestöt lisäävät eri toimijoiden osaamista liikkuvamman elämäntavan kehittämistyössä.

Kehittämistilaisuudet kiinnostivat

Alueiden järjestämiin yli kahteen tuhanteen verkosto- ja kehittämistilaisuuteen osallistui viime hankekaudella liki 27 000 liikuttajaa, missä kasvua oli edellisestä kaudesta yli 70 prosenttia. Hankepäällikkö Kirsi Martinmäki pitää tätä erityisen merkityksellisenä, sillä osallistujat, kuten varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit ja kuntien työntekijät, ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikkumisessa.

- Jokainen osallistuja kohtaa työssään satoja lapsia ja nuoria tai vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin. Tilaisuuksissa he pääsevät jakamaan kokemuksia ja käytäntöjä toistensa kanssa, ja alueiden lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat voivat tarjota heille työkaluja liikkumisen lisäämiseen.

Vuoden onnistumisiin Martinmäki laskee myös varhaiskasvatuksessa jo vankan jalansijan saaneen Jekku-jänön seikkailuviikon. Yhteensä Jekku-jänön mukana seikkaili 1200 päiväkodissa noin 73 000 lasta. Jekku-jänön pomput -biisin tahdissa tanssitaan nyt myös kodeissa Spotifyn välityksellä. Jekku-jänö oli myös mukana YLEn Leikitään Pikku-Kakkosta -kesäkiertueella, joka järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla.

Ihmisiän mittainen sijoitus

Hanketta hallinoivan Hämeen liikunta ja urheilu ry:n aluejohtaja Timo Korsumäen mielestä hyvät luvut ovat sekä osoitus 15 aluejärjestön ja kumppaneiden pitkäjänteisestä työstä koko Suomessa, kuin myös siitä, että lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisestä ollaan monella taholla kiinnostuneita.

Tällä hetkellä Korsumäki näkee lasten liikuntakentässä vahvaa polarisoitumista; toiset lapset liikkuvat harrastuksissa tavoitteellisesti useita kertoja viikossa, toisia on vaikeaa innostaa liikkumaan lainkaan. Hän pohtii, miten seuroja voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoaisivat kaikkia lapsia kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia.

- Hämeen alueella tiedän vain yhden seuran, joka ilmoittaa, ettei se järjestä lainkaan kilpatoimintaa. Siellä harrastajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Kysyntää harrastusryhmille siis olisi, aluejohtaja vinkkaa.

Hankkeessa tehty pitkäjänteinen työ kantaa Korsumäen mukaan kauas, ihmisiän ajan.

- Kun lapsi oppii liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, maksaa investoitu euro itsensä moninkertaisena takaisin koko elinkaaren ajan - niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle, Korsumäki muistuttaa.

Lisää liikettä -hanke 

• Lisää liikettä -hanketta toteuttaa valtakunnallisesti 15 Liikunnan aluejärjestöä.
• Hanketta hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 
• Hankkeeseen saatiin viime kaudella tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 650 000 euroa.
• 12 kuukauden mittainen hankekausi päättyi 28.2.2025.
• Hanke jatkuu myös kaudella 2025-2026.

Teksti Maija Arosuo

Ovakolla liikunta nähdään osana työkykyjohtamista, joten liikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseen panostetaan vuosittain eri teemoilla. Viime vuonna Ovakolle laadittiin yhdessä henkilöstöliikunnan vuosikello varmistamaan, että työkykyä edistävät toimet ovat jatkuvia ja kattavat eri hyvinvoinnin osa-alueet. Työntekijöiden käytössä on liikuntaan ja kuntoiluun sopivia tiloja ja välineitä ja heillä on mahdollisuus osallistua ohjattuihin liikuntatuokioihin, lajikokeiluihin sekä säännöllisiin liikuntaryhmiin. Lisäksi järjestetään liikuntahaasteita ja yhteisiä tapahtumia, joilla henkilöstöä perheineen kannustetaan aktiiviseen elämäntapaan. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia työkykyä parantavia aktiviteetteja yrityksessä toteutetaan.

Työkyvyn edistäminen liikunnan avulla ei ole pelkästään yksilön etu, vaan se vaikuttaa koko työyhteisöön. Liikunta parantaa jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja vahvistaa työssä viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Ovakolla nähdään, että hyvinvoiva henkilöstö on myös yrityksen menestyksen perusta.

Lue lisää: Liikkuva työelämä

Kysy lisää EKLU:n terveysliikunnan kehittäjältä!

Karoliina Backman, karoliina.backman@eklu.fi, 0503019017

#Koulumaraton koostuu kolmesta osasta, joihin osallistumisen koulu voi itse päättää.

Välituntimaraton käynnistää kampanjan. Koulu voi toteuttaa sen itse tai tilata tapahtumapäivän EKLU:lta

Haastejakso 5.-23.5. kestää kolme viikkoa ja joka viikolla on oma teema: koulumatkat, välitunnit ja vapaa-aika. Videot kannustavat luokkaa ponnistelemaa yhteisen liikkumistavoitteen eteen ja laittavat pohtimaan kestävyyskunnon merkitystä oppilaan arjessa.

#koulumaraton -tapahtuma ke 28.5. kutsuu kaikki luokat liikkumaan 4.2 km kauniille reitille Imatralle Vuoksen varteen ja viihtymään tapahtumatorille. Esiintyjänä Oliver Rosenholm!

#koulumaraton -kampanjan sivuille

Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin liikunnan ja urheilun rahoittaja sekä keskeinen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollistaja. On ensiarvoisen tärkeää, että uusiin valtuustoihin valitaan liikuntamyönteisiä päättäjiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry ja liikunnan aluejärjestöt painottavat kuntavaalitavoitteissaan kolmea kokonaisuutta: 

• Liikkumisen ja liikunnan edellytykset
• Urheiluseurojen tukeminen ja harrastamisen edistäminen
• Olosuhteet ja kuntien veto- ja pitovoima.

 Kokonaisuuksille on määritelty tavoitteet sekä ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.

– Liikunnan aluejärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kuntien ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kokonaisuudet kumpuavat tästä arjen tekemisestä paikallisella ja alueellisella tasolla. Liikkeen lisäämisen ja liikunnan harrastamisen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää on resurssien turvaaminen sekä se, että kunta edistää asiaa tavoitteellisesti ja poikkihallinnollisesti. Näin varmistetaan asian johdonmukainen edistäminen, saadaan maksimoitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyt sekä minimoitua liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen, joka on itsekin kuntapäättäjä.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat kunnan veto- ja pitovoiman sekä elinkeinotoiminnan näkökulmasta tärkeitä toimijoita. Seurat ovat monelle tärkeitä harrastamisen paikkoja, jotka luovat ihmisille hyvinvointia ja sisältöä elämään.

– On tärkeää, että kunta edistää urheiluseurojen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa toiminta- ja tapahtuma-avustuksin.  Salivuorojen osalta toimenpide-ehdotuksemme on, että alle 18-vuotiaiden vuorojen tulee olla maksuttomia ja alle 12-vuotiaiden liikuntavuorojen tulee olla ennen klo 20. Lisäksi on tärkeää, että urheiluseuroja kuullaan kunnan päätöksenteossa kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola, joka toimi vaalitavoitteet valmistelleen ryhmän sihteerinä.

Kunnilla on keskeinen rooli liikkeen lisäämisen ja liikunnan olosuhteiden mahdollistajana ja turvaajana. Vaikka kuntatalous asettaa haasteita, on tärkeää kehittää liikunnan ja liikkumisen olosuhteita keskeisenä kuntien veto- ja pitovoimatekijänä.

– Liikuntapaikkojen lisäksi, päättäjien tulisi huomioida, että mahdolliset koulujen sulkemiset vähentävät myös arkiliikuntaa. Sen lisäksi, että ne vievät usein alueelta pois lähiliikuntapaikan, pidentyvät koulumatkat vähentävät jalan tai pyörällä tehtyjä koulumatkoja ja lisäävät istumisen määrää koulukyyditysten takia. Tämä näkyy jo nyt Move!-mittauksissa huolestuttavana trendinä, kertoo Heidi Pekkola.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö liikkeen ja liikunnan lisäämisessä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tärkeää

Hyvinvointialueiden tulee huomioida liikkeen ja liikunnan edistäminen keskeisenä kuntouttavana, terveyttä edistävänä ja sairauksia ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Liikunnan ja liikkumisen edistämisen kannalta tärkeintä on löytää yhteiset tavoitteet ja toimintatavat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

– Liikunnan rooli osana hyvinvointialueiden hyte-työtä vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. On tärkeää, että tulevalla kaudella liikkeen lisääminen sekä liikkumattomuuden torjunta vakiintuvat keskeiseksi osaksi tätä hyte-työtä. Lisäksi liikuntajärjestöt ja urheiluseurat tulee ottaa mukaan tähän työhön kumppaneina, lisää Heidi Pekkola.

Liikunnan aluejärjestöt tekevät aktiivista vaalityötä kukin alueellaan ja konkretisoivat yhteisiä vaalitavoitteita alueiden omilla nostoilla.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisesti ja alueellisesti vahvasti verkottuneita ja tekevät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa. Tämä on ehdottomasti meidän vahvuutemme vaalityössä. Kiitos vaalityöryhmällemme, jossa oli mukana aluejärjestöjen puheenjohtajia ja aluejohtajia sekä Alueet ry:n edustus, tavoitteiden laatimisesta sekä asiantuntijoillemme tavoitteisiin vaikuttamisesta, kiittää Markku Siponen.

https://www.suomenliikunnanalueet.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, heidi.pekkola@alueet.fi, puh. 040 130 4530

Sakari Pusenius, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, sakari.pusenius@eklu.fi, p.  040 563 5031

Liite: Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen kunta- ja aluevaalitavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset

Kalenteri on helppokäyttöinen ja kaikille maksuton, joten kipinkapin täyttämään alkavat ryhmät kalenteriin. Myös pelkkä yhdistyksen tilin luominen kalenteriin auttaa löytämään harrastuksia järjestävät tahot yhdestä paikkaa.

 https://harrastukset.ekarjala.fi/

Kalenterin tarjoaa Etelä-Karjalan liitto yhdessä kuntien kanssa

Ohjeet harrastusten lisäämiseen löytyvät videoin

Päätökset palkittavista olivat tehneet Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus, Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat ja Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat.

Lisätietoja:

Sakari Pusenius, aluejohtaja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu 040 5635031, sakari.pusenius@eklu.fi

Anni Pellikka, kulttuurikoordinaattori Etelä-Karjalan liitto 040 673 4582, anni.pellikka@ekarjala.fi

ETELÄ-KARJALAN KULTTUURI- JA URHEILUGAALASSA PALKITUT 31.1.2025

LIIKUNNAN JA URHEILUN PALKINNOT:

Vuoden Seura-aktiivi: Jorma Kuivanen, Luumäen Ampujat

Vuoden eteläkarjalainen urheiluteko: Tenavaleiri 2024, Pesä Ysit

Vuoden Kuntaliikuttaja: Kirsi Lindqvist, Lappeenrannan Uimarit

Harrastaminen koulupäivän yhteydessä -palkinto: Lappeenrannan kaupunki, Myö harrastetaa lähel -hanke

Maakunnallinen Tähtiseurapalkinto: Lappeenrannan Urheilu-Miehet

Vuoden Nuori urheilija: Juho Venäläinen, Imatran Urheilijat

Vuoden Seurajohtaja: Lotta Luukka-Kaivola, Wuoksen Agility Urheilijat

Etelä-Karjalan Vuoden Urheilija 2024: Aku Partanen, LUM 

Veikkaus Respect - palkinto: Hannu Savola, Imatran Golf

Elämänura urheilun ja liikunnan palveluksessa: Jarmo Piispanen, Ylämaan Pyrkijät

KULTTUURIN PALKINNOT:

Vuoden kulttuurivaikuttaja: Janette Holmström

Erityismaininta: Ossi Välimäki

Vuoden kulttuuritapahtuma: Lusikkovuoren luolan teatteriesitys Korpivaruskunnan monnit ja vanhat, Luumäki

Kulttuurimyönteinen yhteisö: Mustan ja valkoisen teatteriyhdistys

Vuoden kulttuuriteko: Veijo-monologinäytelmä, Parikkala

Elämänura kulttuurin palveluksessa: Juha Iso-Aho

Erityismaininnat: 

Aure Niiva, Taipalsaari

Helena Hjerppe, Savitaipale

Joutsenon ja Vuoksenniskan kouluilla eräaiheinen MOK-viikko

Monialainen oppimiskokonaisuus eli lyhyesti MOK on viikon mittainen oppimisjakso, joka toteutetaan kaksi kertaa lukuvuoden aikana peruskoulussa. MOK-viikon tai jakson aikana tutustutaan johonkin merkittävään aiheeseen oppiainerajoja rikkoen, jolloin ei välttämättä noudateta tavallista lukujärjestyksen mukaista ohjelmaa. MOK-viikkojen aikana oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa.

Imatran Vuoksenniskan koulukeskuksella tulevaa teemaviikkoa suunnittelemassa ollut luokanopettaja Annika Hautamaa sanoo, että “Eräviikon MOK antaa mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa oppitunteja yli oppiainerajojen. Voimme yhdistää liikkeen ja opiskelun. Uskon, että oppiminen on tehokasta, kun se tehdään omien havaintojen kautta.”

“Vuoksenniskan koululla aikaisemmin vain luokat 5–9 ovat osallistuneet eräviikkoon. Nyt innostus osallistumaan tuli siitä, kun olemme mukana Liikkuva koulu -hankkeessa ja halusimme lisätä liikuntaa koulupäivän sisällä. Näin voimme kehittää opiskelua yhä toiminnallisempaan suuntaan”, Hautamaa kertoo.

“Vuoksenniskan koulun 3–4 luokat pääsevät tekemään vaihtelevia sekä monipuolisia tehtäviä. Teemme oppitunneista toiminnallisempia, katkaisemme istumista kesken tunnin ja tutkimme eläinten jälkiä luonnossa. Pidämme oppitunnin ulkona sään mukaan esim. tutustumme Vuoksenniskan mahtavaan Salpausselän maisemaan, säähavainnot kuuluvat myös suunnitelmaan. Eräviikko huipentuu Unicef-hiihtoon ja -luisteluun eli talviliikuntapäivään.”

“Toivon Eräviikolle hyvää ulkoilusäätä, oivallusta ja onnistumisen kokemuksia oppitunneilla ja sopivasti säpinää koulupäiviin”, Hautamaa lisää.

Joutsenossa otetaan koko hyöty irti Eräviikon tarjonnasta

Joutsenon koulun opettaja Laura Kyyhkynen toteutti jo viime vuonna eräaiheisen MOK-viikon Voisalmen koulussa työskennellessään. “Joutseno tarjoaa ainutlaatuisen luonnonympäristön, joka sopii erinomaisesti eräaiheisen MOK:n toteuttamiseen. Meillä on myös saman viikon perjantaina koko koulun talviliikuntapäivä, jossa on myös eräaiheisia aktiviteetteja. Lisäksi ajattelimme, että haluamme tarjota Joutsenon nelosluokkalaisille hienon mahdollisuuden oppia lisää luonnosta ja erätaidoista Eräviikon avulla.“

“Kannustamme kaikkia nelosluokkalaisia osallistumaan sankoin joukoin Eräviikko goes Freeski talviseen perheliikuntatapahtumaan ja Erähiihto tapahtumaan 22.-23.2. Tutustumme paikalliseen luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Kokeilemme myös erilaisia luontoliikuntamuotoja, sillä teemme retken kodalle nuotion ääreen. Siellä hiihdämme ja tutkimme talvista luontoa ja eläinten jälkiä. Lisäksi tutustumme retkirinkkaan ja teltan pystytykseen sekä integroimme eräviikon materiaaleja oppitunneille, kuten erätietopelin ja luontobingon.”

Kyyhkynen kertoo odottavansa Eräviikolta iloisia ja opettavaisia hetkiä oppilaiden kanssa. “Toivon, että viikon aikana oppilaat oppivat uusia taitoja, saavat onnistumisen kokemuksia ja innostuvat luonnosta.”

Eräviikko ja yhteistyökumppanit palvelevat opetussuunnitelmaa

Eräviikolla harjoitellaan luontotietoja ja –taitoja. EKLU ja useat muut Eräviikon maakunnalliset kumppanit tarjoavat eräaiheisia työpajoja koulujen ja päiväkotien käyttöön. EKLU toteuttaa aiempien vuosien tapaan ekoasetyöpajoja, joiden kysyntä kasvaa vuosi vuodelta.

Joutsenon koulun apulaisrehtori Hannele Heikkilän mukaan “yhteistyökumppanit ja teemaviikot tarjoavat oppilaille inspiraatiota, uusia kokemuksia, uusia vaihtoehtoja harrastuksiin sekä vaihtelua arkiseen aherrukseen. Perusopetuksessa luodaan uusia mahdollisuuksia kokeilla ja oppia erilaisilla työtavoilla ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Eräviikko tarjoaa tähän oivalliset mahdollisuudet ja puitteet, erityisesti luonnon ja erätaitojen osalta. Kaikenlainen yhteistyö koulun sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tukee perusopetuksen tavoitteita tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä”, Heikkilä perustelee.

Laura Kyyhkynen lisää, että “teemaviikot tuovat koululle monenlaista lisäarvoa, sillä ne rikastuttavat opetusta ja tarjoavat oppilaille uusia näkökulmia oppimiseen. Ne mahdollistavat oppimisen eri ympäristöissä ja tarjoavat käytännön kokemuksia. Ne myös lisäävät koulun yhteisöllisyyttä ja vahvistavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä.”

Joutsenon 4. luokkalaisten MOK-viikon teema on Metsä ja Erätaidot, jonka tavoitteiksi opettajat ovat asettaneet metsätuntemuksen syventämisen, lajiosaamisen vahvistamisen, metsässä liikkumisen, erätaitojen harjoittelemisen ja niihin tutustumisen sekä suunnistustaitojen kehittämisen. Oppiaineet, joihin MOK liittyy ovat ympäristöoppi, liikunta, suomen kieli, kuvataide ja matematiikka. Lisäksi Kyyhkysen kuvaamat tehtävät, joita Joutsenon neloset pääsevät Eräviikolla tekemään liittyvät lähes kaikkiin opetussuunnitelman laajalaisen osaamisen tavoitteisiin, joita ovat muun muassa ajattelu ja oppimaan oppinen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä osallistuminen, vaikuttaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Joutseno koulu saa tänä vuonna halutun ekoasetyöpajan. Heikkilä painottaa, että ekoaseammunnan harjoittelu koulussa osana eräviikkoa perustellaan myös liikunnan opetussuunnitelman tavoitteilla:

Tavoite 2: ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja.

Tavoite 4: ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaan välineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa.

Perheliikuntatapahtuma Ruokolahdella käynnistää Eräviikon

Varaslähtö Eräviikkoon otetaan lauantaina 15.2. Eräviikko goes Freeski -perheliikuntatapahtumassa. Iloisessa talvitapatumassa toista kymmentä toimijaa järjestää perheille toimintarasteja laskettelukeskuksen hienoissa puitteissa. Luvassa on muun muassa lumikenkäilyä, palloilua, pulkkamäkeä, ekoaseammuntaa ja eläinten jälkien tunnistamista. Osallistujia lämmittävät myös keittolounas ja munkkikahvit.

Erähiihto huipentaa Eräviikon

Eräviikon päätteeksi viikonloppuna 22-23.2. järjestetään perinteinen 67. Erähiihto. Latuverkosto toivottaa osallistujat tervetulleeksi kolmen sukupolven hiihtoretkelle Ruokolahden, Imatran ja Lappeenrannan seudulla. Erähiihdon järjestää Erähiihtotoimikunta. Etelä-Karjalan Eräviikon organisoinnista vastaa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu.

Lisätietoa Eräviikko | Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (eklu.fi), sivun alalaidassa mm. kaikki mukaan ilmoittautuneet päiväkodit ja koulut.

Podcast | Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (eklu.fi)

Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry, lasse.heiskanen@eklu.fi, puh. 040501849

Eräviikon toteutukseen olemme saaneet  tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä

 https://www.eklu.fi/eklu-ry/jasenseurat/vuosi-ilmoitus/ 

Syksyn 2024 Move!-mittausten mukaan yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella on alhainen fyysinen toimintakyky. 8.-luokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on kuitenkin selkeitä alueellisia eroja. Lisäksi maaseudulla asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen toimintakyky on heikentynyt. (Opetushallituksen tiedote 11.12.2024)

Liikkuva koulu ja Move! -hankeavustuksia on myönnetty yli 4 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2024-2025

Vuoden 2023 Move!-mittaustulosten mukaan lähes 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista oli niin huono kunto, että se uhkasi terveyttä ja hyvinvointia. Vaikka lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Tämä ei onneksi ole jäänyt vaille huomiota, vaan koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamiseen, perusopetusikäisten liikuntaneuvontaan ja liikuntaosaamisen vahvistamiseen on myönnetty hankeavustuksia yli 4 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2024-2025. Liikkuva koulu ja Move! -hankeavustuksilla on esimerkiksi palkattu personal trainereita moniin kouluihin eri puolilla Suomea.

Koulu-PT:n tehtävänä on saada peruskouluikäiset liikkeelle koulupäivän aikana ja mielellään myös vapaa-ajalla

Koulu-PT:n tehtävä kouluissa ei ole tehdä kuntosaliohjelmia niille nuorille, jotka jo muutenkin liikkuvat paljon. Tarkoitus on tavoittaa nuoret, joille liikunta voi olla vastenmielistä tai hankalaa. Ideana on, että nuori voi itse vetäistä hihasta tai tavata koulu-PT:n esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai luokanvalvojan vinkistä. Koulu-PT-toimintaa on kokeiltu myös aiemmin. Esimerkiksi Helsingissä ensimmäinen koulu-PT aloitti 2017 ja toiminta on jo vakiintunut. Uusille personal trainereille Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet toiminnan tueksi koulu-PT-verkostoja. Itä-Suomella, Kainuulla, Lapilla ja Lounais-Suomella on yhteinen koulu-PT-verkosto.

- Koulu-PT-verkosto on syntynyt puhtaasti koulu-PT-toiminnassa työskentelevien tarpeesta ja toiveesta. Kaikki verkostossa mukana olevat ovat nyt uuden äärellä kehittämässä koulu-PT-toimintaa ja liikuntaneuvonnan prosesseja peruskouluissa. Koulu-PT:t kaipaavat erityisesti tässä toiminnan alkuvaiheessa paljon tukea ja ideoita. He kokevat tärkeäksi sen, että verkostossa pääsee keskustelemaan, jakamaan eteen tulleita haasteita sekä niiden ratkaisuja ja kertomaan onnistuneista käytännöistä oppilaiden liikuttamiseksi, kertoo verkostossa mukana oleva Pohjois-Karjalan Liikunnan lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Roosa-Maria Turunen.

Liikunnan aluejärjestöt Liikkuva koulu ja Move! -toiminnan tukena

Koulu-PT-verkostojen lisäksi Liikunnan aluejärjestöt ovat luoneet Liikkuva koulu ja Move! -toiminnan tueksi koulujen käyttöön työkalun Vinkkipankki -lisää voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Vinkkipankki on videokirjasto, josta löytyy Move!-mittauksissa mitattavia fyysisen toimintakyvyn osatekijöitä kehittäviä harjoitteita. Harjoitteiden valinnassa on painotettu mielekkyyttä, eri tasoisten oppilaiden huomiointia sekä kehittymistä. Vinkkipankki julkaistaan viimeistään tammikuussa 2025.

- Jo pidemmän aikaa on oltu huolissaan koululaisten Move!-mittaustulosten tasosta. Haluttiin koota yhteen paikkaan harjoitteita, jotka kehittävät erityisesti oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Lisäksi koettiin, että opettajan työtä helpottaa, jos harjoitteet ryhmitellään Move!-mittauksissa mitattavien suoritusten mukaisesti. Tavoitteena on, että opettajat ja oppilaat saisivat vinkkejä liikunnan oppitunneille, välituntiliikuntaan ja omaehtoiseen liikuntaan, kuvailee Vinkkipankkia luomassa ollut Keski-Suomen Liikunnan lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen.

Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna. Liikunnan aluejärjestöt tekevät laajalla rintamalla töitä sen eteen, että tämä myönteinen kehitys myös jatkuu. Liikunnan aluejärjestöt tukevat alueellisesti koulujen fyysisesti ja toiminnallisesti aktiivisen koulupäivän kehittämisessä Liikkuva koulu -ohjelman sekä Lisää liikettä -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Aluejärjestöt tarjoavat tukea, verkostoja, koulutusta ja sparrausta toimintojen onnistumiseksi sekä liikkeen lisäämiseksi. Lue lisää 2024 Move!-mittaustuloksista Opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia

Tulevia maksuttomia tilaisuuksia

11.3.2025 klo 14-15.30 Liikunnan aluejärjestöt järjestävät valtakunnallisen webinaarin Move!:en liittyen

19.3.2025 klo 12-15 EKLU järjestää maakunnallisen Liikkuva koulu verkostotilaisuuden aiheena Move!

Tilaisuuksien ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan alkuvuodesta

Lisätietoja antaa:

Lasse Heiskanen

lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

lasse.heiskanen@eklu.fi

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen ja elinvoimaisen seuratoiminnan sekä kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Samalla vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025. EKLU:n uusi strategia sai myös hyväksynnän kokousväeltä. Strategia on vuosille 2025-2028 ja sen painopisteet ovat tulevaisuuden seuratoiminta, Etelä-Karjala liikkeelle sekä maakunnallinen osaaminen ja yhteistyö. 

Ennen varsinaisia syyskokouksen asioita, Etelä-Saimaan urheilutoimituksen esihenkilö Vesa Salminen kertoi Etelä-Saimaan urheilutoimituksen nykyajan linjauksista ja toimintatavoista.

Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena.

Lue seuratoiminnan kehittämistuen hakuohjeet tarkasti ministeriön verkkosivuilta (linkki).
 

Seuratuki 2025 - hakuinfon materiaali

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Olympiakomitea järjestivät yhteistyössä hakuinfon torstaina 10.10.2024
Tilaisuuden materiaalit löydät alta:

• Seuratuen infotilaisuus 10.10.2024.pdf626 KB
• Kysymykset chatissa_seuratuki-info_10.10.2024.pdf81 KB
   

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

• asiointipalvelun-kayttoohje-yhteisoille.pdf1 MB
• Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet
• Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet
• Suomi.fi -ohjeet ja tuki
   

Aluejärjestö sparraa hankehakemuksissa. Varaa aika sparraukseen seurakehittäjältä!
 

Lisätietoja antaa EKLU:sta seurakehittäjä:
Tomi Sillanvuo
tomi.sillanvuo@eklu.fi
050 466 6313