Kokonaiskuva on siis hyvin epätasainen. Noin puolessa seuroista strategia on seurojen itsensä mielestä aidosti ajan tasalla, lähes yhtä moni tunnistaa puutteita, ja noin joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä. Samalla 56 prosenttia seuroista arvioi tarvitsevansa strategiatyötä lähitulevaisuudessa: 17 prosenttia kokee, että siihen pitäisi ryhtyä heti, ja 39 prosenttia on kiinnostunut, vaikka asia ei olisi juuri nyt akuutti.

Etelä-Karjalassa suurin osa seuroista on "asia kunnossa" tai “osittain kunnossa” -tasolla, mikä vastaa Suomen yleiskuvaa. Tulokset ovat kuitenkin hajautuneet ja ”ei kunnossa” -vastauksia on selvästi valtakunnallista keskiarvoa enemmän:

• Asia kunnossa: n. 45 %

• Osittain kunnossa: n. 38 %

• Ei kunnossa: n. 25 % 

Avoimissa vastauksissa toistuvat:

• strategian vanhentuminen

• sen epäselvyys

• ajan ja resurssien puute

• strategia ei ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi.

Seuroissa strategiatyö on pääsääntöisesti kesken

Seurabarometrin tuloksissa operatiivinen johtaminen toimii strategista johtamista paremmin. Tämä näkyy siinä, että arjen tekeminen, tapahtumien järjestäminen, toimintasuunnitelmat ja kausien läpivienti onnistuvat usein kohtuullisen hyvin, vaikka pitkän aikavälin suunta olisi hivenen epäselvä. Seurat siis tekevät paljon asioita hyvin, mutta eivät aina ehdi tai muista pysähtyä pohtimaan, miksi juuri näitä asioita tehdään ja mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä.

Sama näkyy myös yksittäisissä johtamisen osa-alueissa. Seuroista 71 prosenttia kokee, että arvot ohjaavat toimintaa, ja 60 prosenttia arvioi johtokunnan osaamisen olevan kunnossa. Sen sijaan johtosäännöt ja talousohjeet ovat kunnossa vain 49 prosentilla seuroista, mikä kertoo siitä, että strategisen johtamisen tueksi tarvittavat rakenteet ja strategisen johtamisen mittarit eivät ole kovin hyvin linjattuja asioita.

Suurin haaste ei ole asenne, vaan ajan ja osaamisen puute

Avoimet vastaukset vahvistavat saman tulkinnan. Strategiaan liittyvissä kommenteissa toistuvat strategian vanhentuminen, epäselvyys, ajan puute, resurssien vähyys ja se, ettei strategia ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi. Moni seura tunnistaa, että strategia pitäisi päivittää, mutta arki vie ajan, hallituksen vaihtuvuus katkaisee jatkuvuuden tai prosessille ei löydy riittävästi vetäjiä. Seurat siis arvostavat strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia, mutta eivät useinkaan pysty panostamaan siihen riittävästi.

Hyvä strategia ei aina ole raskas asiakirja

Strategia ei ole ensisijaisesti pitkä dokumentti, vaan tapa tehdä valintoja, kirkastaa seuran olemassaolon tarkoitusta ja luoda jonkinlainen seuran historiaan ja seurakulttuuriin tukeutuva suunta seuralle. 

Asiantuntijoiden ja tutkimuksenkin pohjalta strategia toimii vain, jos se kytkeytyy arkeen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että strategia näkyy vuosikellossa, toimintasuunnitelmassa, viestinnässä, päätöksenteossa ja siinä, mitä seura pitää tärkeänä. Strategia on todellinen vasta silloin, kun jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät ja hallitus tunnistavat sen omakseen.

Toimintaympäristö pakottaa yhä useamman seuran strategisiin valintoihin

Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että strategiatyöhön ryhdytään usein vasta silloin, kun toimintaympäristö pakottaa siihen. Kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus, harrastajamäärien muutokset, vapaaehtoisten saatavuus, väestökehitys ja viestinnän uudet vaatimukset ajavat seuroja pohtimaan, mitä ne tekevät tai pystyvät tekemään tulevaisuudessa enemmän, mitä vähemmän ja kenelle seura on olemassa.

Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne seurat, jotka ovat luoneet suuntaviivoja tulevaisuuteen ja tehneet säännöllistä strategiatyötä, ovat menestyvämpiä, mutta myös vastustuskykyisempiä kriisien sattuessa kohdalle. Strategia auttaa seuraa tekemään tietoisia valintoja ennen kuin ympäristön paine tekee valinnat seuran puolesta. Erityisesti pienissä vapaaehtoisvetoisissa seuroissa tämä voi olla ratkaisevaa elinvoiman kannalta.

Kehittämisen suunta: strategiasta arjen työkaluksi

Aina ei ole tarvetta lähteä pitkään, laajaan ja raskassoutuiseen strategiaprosessiin. Olennaisempaa on, että seuralla on omaan kokoon, resursseihin ja toimintaympäristöön sopiva tapa sanoittaa perustehtävänsä, tavoitteensa ja tärkeimmät valintansa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin:

• strategian päivittäminen riittävän säännöllisesti

• strategian muuttaminen konkreettisiksi tavoitteiksi, mittareiksi ja vuosittaisiksi toimenpiteiksi

• jäsenistön, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin

• seurannan ja jalkauttamisen vahvistaminen niin, että strategia näkyy arjessa eikä jää asiakirjaksi

• ulkopuolisen sparrauksen hyödyntäminen silloin, kun seuralla ei ole riittävästi omaa aikaa tai osaamista prosessin vetämiseen

Strategia ei ole seurassa itseisarvo. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun se auttaa seuraa toimimaan johdonmukaisemmin, kestävämmin ja omannäköisemmin.

KOULUTUKSET

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi:

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen

• Urheilun johtaminen seurassa (3h) – strategia, valmennuslinja, yhteistyö

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta.

Kuuluvainen, A. 2011. Dynamic Capabilities in the International Growth of Small and Medium-Sized Firms. Turku School of Economics, University of Turku

Ivašković, I. 2022. The Strategic Determinants of the Sport Club Performance. Zagreb International Review of Economics & Business.

Soares, J. 2024. The Unsustainable Strategy of Voluntary Sports Clubs or an Opportunity for Rational Management of Sport Management? Open Journal of Social Sciences.

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen.

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

Katso tarkemmin henkilökunnan tavoitettavuus Yhteystiedot-sivulta.

Aurinkoista kesää ☀️

Urheiluakatemian uutiskirje

Kaakon työyvinvointiverkoston uutiskirje

Uutiskirjeiden tilaaminen omaan sähköpostiin

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton säätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhdistysten, järjestöjen ja etenkin urheiluseurojen merkitystä seutukaupunkien elinvoimalle (Yle 10.6.2026).

Lyhyesti:

• Urheiluseurat ja järjestöt ovat elintärkeitä seutukaupunkien elinvoimalle, osoittaa E2-tutkimuslaitoksen selvitys.

• Urheiluseurat tukevat hyvinvointia, ehkäisevät syrjäytymistä ja auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan.

• Toiminnan suurimpana haasteena on vapaaehtoisten vähäinen määrä, koska perinteinen talkootyö ei enää riitä (Yle 10.6.2026).

Ylen uutiseen pääset alla olevasta painikkeesta.

Linkki Ylen uutiseen

Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) 
 

Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea 

Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. 

Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. 

Seurojen toiminta on kaikenkokoisissa seuroissa vahvasti valmentaja- ja ohjaajavetoista. Pienissä seuroissa he muodostavat lähes koko henkilöstön, ja suurissakin seuroissa jopa puolet kaikista tekijöistä toimii suoraan kentällä. 

• Alle 50 jäsenen seurat: työntekijöitä keskimäärin yksi, josta 100 % on valmentajia tai ohjaajia 

• 50-200 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 2-6, joista 50-70% toimii valmennus- tai ohjaustehtävissä 

• 201-500 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 6-17, joista 50-65% on valmentajia tai ohjaajia 

• 501-1000 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 15-58, joista valmentajien osuus on 40-55% 

• Yli 1000 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 30-160 tai enemmän, joista valmentajia tai ohjaajia edelleen 40-50 % 

Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa 

Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. 

Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille.  

Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu 

Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. 

Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. 

Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua.  

Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta 

Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään.  

Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä.  

Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. 

Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. 

Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi 

Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto 

• työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken 

• työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla 

• johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” 

Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. 

Koulutukset

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä 

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti 

• Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto 

 Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä, EKLU
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. 

Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. 

Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa. 

Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ 

Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" - YouTube 

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2025 vuosikertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto. Lisäksi kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Ennen kokouksen alkua jaettiin kannustusstipendejä nuorille urheilijoille sekä kunniamainintoja seuratoimijoille heidän aktiivisesta ja ansiokkaasta panoksestaan.
 

Kannustusstipendien saajat:

Polat Erdal, Imatran Urheilijat
Noora Hiltunen, Viipurin Golf
Kristiina Rinta-Jaskari, Lappeen Riento
Salla Tarkiainen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet
 

Seuratoimijan kunniamaininta tilaisuudessa:

Outi Kiviranta, Luumäen Pojat

Huomioitavaksi, että avustuspäätöksiin sisältyy edellytys osallistua liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin, joita ovat ”Seura työnantajana” ja ”Aloittelevan ohjaajan peruskoulutus”. Koulutukset ovat seuroille maksuttomia ja koulutuksista tietoja tarkemmin täältä.

EKLU:n järjestämät koulutukset löytyvät tapahtumista.
 

Etelä-Karjalan  tukea saaneet seurat
FC Lapa 5000 €
Imatran Golf 1500 €
Imatran nuorisosirkusyhdistys 5000 €
Imatran Urheilijat 5000 €
Joutsenon Kullervo 5000 €
Lappeenrannan Uimarit 5000 €
Lappeenrannan Urheilu-Miehet 5000 €
Lappeenrannan Voimistelijat 5000 €
LOMA Cheerleaders 5000 €
Pesä Ysit 5000 €

Lisätietoja liikunnan aluejärjestöjen koulutuksista:

Seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi.

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut.

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan.

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan.

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle.

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen:

Toiminnan organisointi

• tehtävien pilkkominen

• selkeät roolit

• toimiva perehdytys

Johtaminen

• vapaaehtoistoiminnan koordinointi

• vastuiden jakaminen

• osallistumisen tukeminen

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia.

KOULUTUKSET

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä.

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h)

• Urheiluseuran rekrytointi (3 h)

• Urheiluseuran viestintä (3 h)

Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä, EKLU
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso, jossa pureudutaan Seurabarometrin havaintoihin, KIHUn tuoreeseen tutkimukseen ja seuratoimijoiden kokemaan arkeen:

Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - “Samat ihmiset tekevät kaiken”

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry.

KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025.

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset.

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa.

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta. 

Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022.

Urheilun- ja liikunnan osalta Imatran kaupunki edellyttää toiminta-avustusta hakevilta seuroilta seura-auditoinnin tekemistä vuonna 2026. Auditointi suoritetaan EKLU:n toimesta.

Auditointiin liittyvät kysymykset ja seura-auditoinnista sopiminen:

Seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi



Kuva: imatra.kuvat.fi

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea.

Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Muistutuksena ja lisätietoina seuratuen hakuun liittyen

• Haku avautuu: ma 2.3.2026 klo 10.00

• Haku päättyy: ma 30.3.2026 klo 16.15 (virka-aikana)

Haeavustuksia.fi-järjestelmän infotilaisuus

• ke 4.3.2026 klo 16.30–17.30

• Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
  https://www.suomisport.fi/events/138a43cb-a93f-4cfb-a758-d73fe3f0785c

Lisätietoja seuratuesta täältä.

Seuratuessa alueen urheiluseuroja sparraa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo (lomalla 2.3.-6.3.)

Lisätietoja:
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi, 050 466 6313

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  

Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Seurafoorumi järjestetään yhteistyössä kunnan ja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Seurafoorumissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja jaetaan tietoa tulevista hankkeista. 

Seurafoorumi on on kaikille avoin!

Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ

Lisätietoja:
seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi 

Gaala on vuosittainen kohtaamispaikka, jossa huomioidaan ja palkitaan vuoden 2025 menestyjiä ja toiminnan mahdollistajia. Maakunnallinen gaala järjestettiin nyt toista kertaa yhteistyössä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista ovat tehneet Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

Lisätietoja:

Sakari Pusenius, aluejohtaja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu 040 5635031, sakari.pusenius@eklu.fi

Heli Gynther, aluekehityspäällikkö Etelä-Karjalan liitto 040 4855109, heli.gynther@ekarjala.fi

Urheilun ja liikunnan palkitut

Vuoden urheilija: Alisa Vainio

Vuoden valmentaja: Raimo Helminen, SaiPa

Vuoden joukkue: SaiPa

Erikoispalkinto: Hannu Myllärinen 

Elämänura: Yrjö Lankinen, Imatran Urheilijat 

Urheiluteko: Lappeenrannan Urheilu- Miehet: Youth Athletic Games

Liikuttaja: Willimiehen Disc Golf 

Kuntaliikuttaja: Kaisa Pakarinen, Taipalsaari 

Nuori urheilija:  Iida Karhunen, Lappeenrannan Taitoluistelijat
Nuori urheilija: Roope Maijanen, Imatran Ketterä Juniorit

Nuorisovalmentaja: Tero Välimaa, Lappeenrannan Uimarit

Seura-aktiivi: Perttu Parikka, Parikkalan Urheilijat
Seura-aktiivi: Jukka Rautio, Wiipurin Sudet

Vuoden lasten ja nuorten Tähtiseura: Lappeenrannan Agility-Urheilijat

Vuoden seura: Saimaan Paintball-Urheilijat 

Veikkauksen RESPECT- palkinto: Minna Kälviä, Saimaan Muodostelmaluistelijat

Kulttuurin palkitut

Vuoden kulttuurimyönteinen yhteisö: Saimaan Nuorisoseura ry 

Vuoden kulttuurivaikuttaja: Anssi Kippo 

Vuoden kulttuuritapahtuma/-teko: Louhos soikoon -elämyskonsertit 

Vuoden nuori kulttuuripersoona: Oliver Rosenholm 

Elämänuran kulttuurin parissa: Oili ja Juha Räisänen 

Kunniamaininta: Kimpisen koulun 3M-musiikkiluokka

OKM:n ja Olympiakomitean yhdessä järjestämä seuroille suunnattu Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen info (Teams) järjestetään keskiviikkona 11.2. klo 17:00.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomisport

Toiminta kantaa nimeä Kunnossa kassulle, joka on toiminut jo vuosia Kymenlaaksossa kyseisellä nimellä.

EKLU osallistui maakunnan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin tänä syksynä. Yhdessä kunnan liikuntatoimijoiden kanssa liikuntapisteellä järjestettiin nuorille InBody-mittaukset, palautekeskustelu ja pilottikunnissa myös ohjaus Mars kuntoon -valmennusjaksolle.

Taipalsaarella ja Ruokolahdella yksilölliseen kolmen kuukauden valmennusprosessiin lähti mukaan 9 nuorta. Valmennusjakson pääpaino oli fyysisen kunnon edistämisessä, mutta myös muut hyvinvoinnin osa-alueet huomioitiin. Nuoret saivat avaimia monipuoliseen liikkumiseen ja oman kunnon kohottamiseen.

Valmennusjaksolla valmentaja kohtasi nuoria säännöllisesti liikkuen ja keskustellen hyvinvointiteemoista. Kolmen kuukauden valmennusjaksolla pystyttiin vaikuttamaan nuorten liikkumistottumuksiin ja liikkumiseen suhtautumiseen positiivisesti.

Hankkeen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

Kysy lisää:

Karoliina Backman, terveysliikunnan kehittäjä
karoliina.backman@eklu.fi
0503019017

Hankkeen sivuille

Seurabarometri 2025 on seurojen omaan arvioon perustuva tilannekuva suomalaisista seuroista. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yhteensä 980 seuraa. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta.
Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen ja laaja kuva seurojen kokemista vahvuuksista sekä niistä kohdista, joissa tarvitaan tukea ja kehittämistä.  Tämä tiedote kokoaa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n alueen keskeiset tulokset. 

Etelä-Karjalan alueelta kyselyyn vastasi 32 seuraa, mikä on 27 prosenttia alueen jäsenseuroista. Vastausten keräysaika oli 8.9.-30.9.2025. Kyselyyn saattoi vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten, ja osa seuroista käsitteli vastauksia yhdessä hallituksessaan. Kartoitus sisälsi 22 kohtaa, jotka liittyivät hallintoon, talouteen, viestintää, olosuhteisiin ja vastuullisuuteen.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry – keskeiset alueelliset nostot

Viestinnässä ja markkinoinnissa selkeitä kehitystarpeita

Viestinnän ja markkinoinnin osalta on monessa seurassa kehitystarpeita, vaikka viestinnän ja markkinoinnin koetaan olevan paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti. Selvityksen mukaan vain harvalla seuralla on selkeä viestintä- tai markkinointisuunnitelma, mikä rajoittaa näkyvyyttä ja toiminnan kasvua. Kiinnostus tuen saamiseen viestintää ja markkinointia koskevissa asioissa on seuroissa kuitenkin korkeaa, mikä tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vahvistaa tätä aluetta nopeasti.

Ajantasainen strategia puuttuu monelta seuralta

Päätöksentekoa ja resurssien käyttöä ohjaava ajantasainen strategia tai selkeä suunta puuttuu selvityksen mukaan monelta seuralta. Tämä tekee toiminnasta lyhytjänteistä ja vaikeuttaa kehittämistyötä. Tarve strategiselle sparraukselle nousee alueella vahvasti esiin.

Vapaaehtoisten määrä haaste erityisesti pienissä seuroissa

Erityisesti pienissä seuroissa vapaaehtoisten määrä koetaan haastavana. Vastausten perusteella seuroissa ei ole riittävästi vapaaehtoisia toiminnan pyörittämiseen. Tilanne on valtakunnan keskiarvoa huomattavasti heikompi. Suuremmissa seuroissa ongelma on pienempi.

EKLU:n alueen seurat tunnistavat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, mikä tarjoaa vahvan lähtökohdan alueen kehittämiselle.

Selkeimmiksi kehityskohteiksi aineiston perusteella nousevat viestintä ja markkinointi, strategiatyö ja vapaaehtoisten määrään liittyvät kysymykset.

Etelä-Karjalan alueen taloustilanne ja väestön ikääntyminen lasten ja nuorten määrän vähentyessä tuovat mukanaan entistä enemmän haasteita myös urheiluseuroille. Tässä tilanteessa yhteistyö ja yhteinen tekeminen korostuvat entisestään. Tulemme EKLU:ssa jatkossakin tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja ja sparrausta alueen seuroille omalla sektorillamme hallinnon, johtamisen ja talouden kokonaisuuksissa.

Aluejärjestönä tehtävämme on varmistaa, että seurat eivät jää haasteidensa kanssa yksin, toteaa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo alueellisesta yhteenvedosta.

Lisätiedot alueelta

Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Tästä pdf-tiedostosta löytyy Etelä-Karjalan urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin tulokset

Tästä pdf-tiedostosta löytyy urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin valtakunnalliset tulokset

Eräviikon teemoja ovat erätaidot, eteläkarjalainen luonto, luontoliikunta ja perinteet.

Hyödynnä mahdollisuus tehdä teidän toiminta tutuksi! Ilmoittautukaa mukaan alla olevalla lomakkeella 14.12. mennessä.

Ilmoittaudu toimijaksi

Lähes tuhat liikunta- ja urheiluseuraa osallistui syyskuussa 2025 liikunnan aluejärjestöjen toteuttamaan Seurabarometriin. Ensimmäistä kertaa toteutetussa kartoituksessa seurat arvioivat omaa toimintaansa ja arkeaan useista eri näkökulmista. Tuloksena syntyi yksi kattavimmista seuratoiminnan omaan arvioon perustuvista kokonaisaineistoista Suomessa.

Kartoitus toteutettiin 8.–30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa toiminnan ja käytännöt parhaiten. Vastauksia saatiin 980 seuralta, ja noin neljäsosa vastaajista kertoi käsitelleensä kartoituksen tuloksia myös seuran hallituksessa.

Kartoituksessa tarkasteltiin kahdeksaa teemaa, jotka liittyivät muun muassa hallintoon, talouteen, valmennukseen, viestintään ja vastuullisuuteen. Tavoitteena oli muodostaa ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisina seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä kehittämistarpeet.

Seuratoiminta koetaan pääosin myönteisenä ja toimivana

Valtaosa seuroista arvioi toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin: 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. Turvalliseksi toimintansa kokee 88 prosenttia seuroista, ja 76 prosenttia katsoo seuratoimintaan mukaan tulemisen olevan helppoa.

Toimintaa ohjaavat keskeiset asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa. Taloutensa kokee vakaaksi ja vastuullisesti hoidetuksi 83 prosenttia seuroista, ja 89 prosenttia pitää osallistumismaksuja kohtuullisina.

Avoimissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti toimiva seurayhteisö ja aktiivinen talkootoiminta seuratoiminnan vahvuuksina.

Viestintä, vapaaehtoiset ja strategiatyö kaipaavat tukea

Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät viestintään ja markkinointiin. Markkinointisuunnitelma on käytössä vain 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. Tästä huolimatta 68 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelmien tekemiseen.

Vapaaehtoisten riittävyys on merkittävä haaste: vain 19 prosenttia seuroista kokee vapaaehtoisresurssien olevan riittävät. Valmentaja- ja ohjaajapolku on tunnistettu tai käytössä 30 prosentilla seuroista.

Strategiatyössä tilanne on vaihteleva. 46 prosenttia seuroista arvioi strategiansa olevan ajantasainen, ja 56 prosenttia on vähintään kiinnostuneita saamaan tukea strategiansa kehittämiseen.

Maltillista kasvua ja alueellisia eroja toiminnassa

Useilla osa-alueilla seurat raportoivat maltillista kasvua. Jäsenmäärän koki kasvaneen 40 prosenttia seuroista, lasten määrän 39 prosenttia ja naisten ja tyttöjen osallistumisen 36 prosenttia.

Taloudelliset resurssit ovat suurelta osin pysyneet ennallaan: 62 prosenttia seuroista arvioi tilanteensa säilyneen samana, kun taas 24 prosenttia ilmoitti resurssien kasvaneen. Vapaaehtoisten määrän koki pysyneen ennallaan 54 prosenttia seuroista ja kasvaneen 17 prosenttia.

Soveltavan liikunnan ja urheilun osalta epävarmuus on suurta. Yli puolet seuroista (52 %) ei osannut arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen painottuu selkeästi suurempiin seuroihin, ja erityisesti kunta-avustukset ovat yleisimmin hyödynnetty tukimuoto.

Tulokset tukevat sekä seurojen että aluejärjestöjen kehittämistyötä

Seurabarometrin tuloksia hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämisessä että aluejärjestöjen palveluiden ja koulutusten suuntaamisessa. Aineisto tarjoaa valtakunnallisen näkymän seuratoiminnan arkeen sekä tunnistaa uusia ilmiöitä ja muutossignaaleja toimintaympäristössä.

Kaikki vastaukset on käsitelty tilastollisesti koottuna, eikä yksittäisiä seuroja ole mahdollista tunnistaa aineistosta.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

- Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

- Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Ilmoita tehtävästä

Katso vapaita tehtäviä

Kysely liittyy käynnistyneeseen Seurat suunnannäyttäjinä - Imatran liikunnan tulevaisuus -hankkeeseen. Hanke keskittyy Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurojen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kysely toimii osaltaan hankkeen alkukartoituksena. Hanke-esittely EKLU:n kotisivulla

Kyselyn toteuttaja: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Hankkeen rahoitus: Etelä-Karjalan liiton myöntämä Kansallinen kehittämisrahoitus äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon (ÄRM). 
Hankkeen toteutusaika: 1.5.25-30.4.26.  

Linkki kyselyyn: https://forms.gle/W6dEBXb5Zfz1G3rY8

Vastausaikaa on jatkettu, kysely on edelleen auki!

Säilytämme vastauksia sellaisenaan EKLU:n tietosuojaselosteen mukaisesti, hankkeen päättymiseen asti. Yksittäistä seuraa ei voi tunnistaa julkaistavista vastauksista.

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen avasi johtamansa järjestön tulevaisuuden strategiaa Helsingin Sanomien (24.11.) haastattelussa. Kilpisen näkemyksen mukaan Olympiakomitea tulee jatkossa keskittymään erityisesti huippu-urheilutason nostoon Suomessa.

- Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

- Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

- Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet pj. Markku Siponen p. 044 544 1766

Suomen Liikunnan Alueet pääsihteeri Heidi Pekkola p. 040 130 4530

Toiminnan painopistealueita ovat elinvoimainen seuratoiminta, harrasteliikunnan kehittäminen, aktiivinen arki ja tavoitteellinen urheilu.

EKLU:n hallituksessa jatkavat v. 2026 puheenjohtaja Ari Torniainen (Lappeen Riento), varapuheenjohtaja Jussi Siitonen (Parikkalan Urheilijat), Mari Ruoho-Muinonen (LOMA Cheerleaders), Mauri Auvinen (LUM), Veli-Matti Suoranta (PEPO Lappeenranta).

Uudeksi varapuheenjohtajaksi kausille 2026-2027 valittiin Leo Segerman (Veiterä). Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Behm (Lappeen Riento), Anu Nieminen (Lappeenrannan Naisvoimistelijat) ja Jyrki Lukkarinen (SaiPa).

Vuoden 2026 hakukierrosten päättymispäivät julkaistaan marraskuussa 2025.

• KA1 Urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026)

• KA2 Pienimuotoiset kumppanuushankkeet, kumppanuushankkeet, eurooppalaiset liikunta- ja urheilutapahtumat ja urheilualan kapasiteetin vahvistamishankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026) 

Hakuwebinaarit: 

• 21.10.2025 klo 9.00-10.00 Innostu Erasmus+ Sportista -kokemuksia eurooppalaisesta yhteistyöstä

• 12.11.2025 klo 9.00-11.00 Organisaation tarpeesta Erasmus+ hankkeeksi

• 3.12.2025 klo 9.00-10.00  Erasmus+ Sport vuoden 2026 hakukierroksen kick-off

• 4.12.2025 klo 15.00-16.30 Erasmus+ seuratoimijoille (KA1 liikkuvuus & pienimuotoiset KA2)

• 16.12.2025 klo 13.00 - 14.00 Eurooppalaiset voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat

• 8.1.2026 klo 15.00-16.00 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1)

• 14.1.2026 klo 13.00-15.00 Hankesuunnitelma ja hakemuslomakkeen rakenne (KA2)

• 3.2.2026 klo 13.00- 14.30 Viestintä, vaikuttavuus ja tulosten levittäminen

 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1) kyselytunnit

• 21.1.2026 klo 8.00-9.00

• 5.2.2026 klo 16.00-17.00 

Yhteistyöhankkeet (KA2) kyselytunnit

• 18.2.2026 klo 14.00-15.00

• 26.2.2026 klo 9.00 - 10.00

Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Jäämme aina tarvittaessa vastaamaan kysymyksiin ja sparraamaan hankehauissa 30min webinaarien jälkeen. 

Kaikkiin webinaareihin ja kyselytunteihin käytetään samaa Teams-linkkiä. 

Teams-linkki webinaareihin

Osallistumalla webinaariin hyväksyt, että Teamsin oma tulkkiagentti on sallittu. Kolmannen osapuolen botit ja tekoälyagentit (esim. Otter.ai, Fireflies.ai, Read.ai) poistetaan kokouksesta automaattisesti.

• Teams-linkki webinaareihin

Lähde: www.oph.fi

-- 

Voit myös ilmoittautua mukaan Etelä-Suomen Liikunnan to 6.11. järjestettävään webinaariin:

Erasmus+ ohjelman mahdollisuudet seuratoimijoille

Haluaisitteko kehittää seuraanne kansainvälisesti? Kiinnostaako yhteistyö toisen eurooppalaisen seuran kanssa?

Tervetuloa kuulemaan käytännön kokemuksia Erasmus+ -ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista urheiluseuroille. Illan aikana saat tietoa siitä, miten voit hyödyntää ohjelmaa esimerkiksi: 

• Seuratoimijoiden oppimis- ja vierailumatkoihin ulkomaille 

• Hyvien käytäntöjen jakamiseen ja kehittämiseen muiden eurooppalaisten seurojen kanssa 

• Seuran toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen kansainvälisessä verkostossa 

Lisäksi pääset ideoimaan konkreettisia ideoita kansainvälisyyteen juuri teidän seurallenne yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ilta tarjoaa inspiraatiota, verkostoitumista ja ensi askeleet kansainväliseen yhteistyöhön. 

Illan asiantuntijoina toimivat Terhi Liintola, Vastaava asiantuntija Opetushallitus ja Verneri Kinnunen, projektikoordinaattori Opetushallitus

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja urheilu sekä Opetushallituksen Erasmus+ kansallinen toimisto. 

Ilmoittautumaan pääsee oheisen linkin kautta. Ilmoittautuminen on auki 6.11. klo 12:00 asti.

https://tapahtumat.eslu.fi/tapahtumat/erasmus-ohjelman-mahdollisuudet-seuratoimijoille-2025/

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaalassa 30.1.2026 palkitaan edellisen vuoden onnistujia, aktiiveja ja muita palkintonsa ansainneita kulttuurin ja urheilun parista. Gaalassa palkittavia voi ehdottaa ajalla 13.10.-16.11.

Palkintokategoriat ja -haku

Tuki kohdentuu jatkossa kesätoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista kesäharrastamista ja vähentää drop outia.

HUOM!
Seuratoiminnan kehittämistuen haku ei avaudu vielä marraskuussa 2025, vaan vasta vuoden 2026 aikana. Tarkempia tietoja luvassa myöhemmin.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Rautjärvi ja Luumäki

 EKLU:n hallituksesta neljä jäsentä ovat erovuorossa:

• varapuheenjohtaja Kari Schemeikka (SJL, Kymi-Saimaa), ei käytettävissä jatkokaudelle

• Sami Behm (Lappeen Riento), käytettävissä jatkokaudelle

• Leo Segerman (Wiipurin Sudet) käytettävissä jatkokaudelle

• Kai Schenk (Catz Lappeenranta), ei käytettävissä jatkokaudelle

Pyydämme tekemään esityksiä EKLU:n hallituksen jäseniksi 2.11.2025 mennessä osoitteeseen https://www.eklu.fi/eklu-ry/jasenseurat/esitys-eklu-n-hallituksen-jaseneksi/

Syyskokous pidetään 20.11. Lappeenrannassa.

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki EKLU:n sovittelusivulle: Sovittelutoiminta - Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lisätietoja: seurakehittäjä Tomi Sillanvuo, 050 466 6313, tomi.sillanvuo@eklu.fi

Vastaamiseen kuluu noin 15–20 minuuttia.

Miksi osallistua?

• Auttaa tukemaan seurojen omaa kehittämistyötä ja luomaan kuvaa seuratoiminnan tulevaisuudesta

• Pääsemme yhdessä vaikuttamaan tuleviin rahoitus- ja tukitoimiin sekä seuratoiminnan edellytyksiin

• Vastausten avulla voimme kehittää seurapalveluja

Linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/eklunykytila2025

Kiitos kun annat aikaasi ja vaikutat!

Tulokset karnevaalien sivuilla

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Imatra ja Lappeenranta

HUOM!
Imatran Seurafoorumin yhteydessä Imatran kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Imatran uimahallia ja urheilutaloa käyttäville seuroille (ilmoittautumiset oheisesta linkistä).

Liikuntavinkit.fi

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020).

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta.

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen.

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen.

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä.

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90.

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381.

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus.

Seurakehittäjäkoulutus vastaa tarpeeseen!

Koulutus ei keskity ohjaamiseen tai valmentamiseen, vaan siihen, mitä tapahtuu taustalla: hallinnon, viestinnän, talouden ja kehittämistyön ytimessä. Koulutuksessa kasvatetaan sellaista osaamista, jolla seuran toiminta muuttuu kestävämmäksi, tavoitteellisemmaksi ja vaikuttavammaksi – ja jossa ihmiset viihtyvät.

Kenelle koulutus sopii?

Koulutus on suunnattu kaikille, jotka työskentelevät urheiluseurojen hallinnon, kehittämisen tai johtamisen parissa – tai tähtäävät sinne. Osallistujat voivat toimia seuratyöntekijöinä, luottamushenkilöinä, vapaaehtoisina tai esimerkiksi alueellisina seurakehittäjinä.

Kontaktipäivät Imatralla

Liikunnan toimintaympäristössä toimiminen:

18.9.2025 klo 8:15-12:00 (HUOM! muuttunut päivä)

• Lähtölaukaus! Orientaatiopaketti

25.-26.9.2025 klo 8:15–12:00

• Suunta selväksi: Seuratoiminnan nykytila ja kehityssuunnat

• Laatua ja vääntöä: seuratyön laatutekijät ja kapasiteetti

23.-24.10.2025 klo 8:15-12:00

• Seura verkoston keskuspisteenä: verkostojohtamisen perusteet

• Seuran tärkein pääoma, ihmiset: vapaaehtoistoiminnan organisointi ja johtaminen

20.-21.11.2025 klo 8:15–12:00

• Samalla sivulla: sisäinen viestintä & seurabrändin rakennusaineet

• Moderni seuratyö: seuran tietoarkkitehtuuri ja digitaaliset työkalut

11.-12.12.2025 klo 8.15–12:00

• Pöhinää & elonmerkkejä: tapahtumat osana elinvoimaista seuratoimintaa

• Muistettiin kertoa muillekin!: markkinoiva viestintä

Yhdistyksessä toimiminen:

15.-16.1.2026 klo 8:15–12:00

• Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä: vastuullisen seuratoiminnan periaatteet

• Klaaraa sirpaleisuus: oman työn suunnittelu, priorisointi ja johtaminen

5.-6.2.2026 klo 8:15–12:00

• Yhdistys & laki: yhdistystoimintaa ohjaavat lait ja hallinnon perusperiaatteet

26.-27.2.2026 klo 8:15–12:00

• Jatkuvasti paremmin: suunnitelmallisesti toimiva ja kehittyvä organisaatio

26.-27.3.2026 klo 8:15–12:00

• Vastuu taloudesta: seuran taloushallinnon ja -suunnittelun perusteet

• Mutta ne eurot: seuran varainhankinta

22.-24.4.2026 klo 8:00–16:00

• Näyttöpäivät – osaaminen näkyväksi!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ISLO:n sivuilla

Koulutuksen laajuus: 60 osp

Koulutuksen hinta: 600 €/ osallistuja. Huom. Imatran seurahankkeessa mukana oleville seuroille oma hinta, kysy EKLU:n seurakehittäjältä!

Valtakunnallisen toimenpiteen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

"Kutsuntaikäisten nuorten heikko kunto on uhka nuorten omalle hyvinvoinnille ja terveydelle sekä maanpuolustukselle. Kutsuntojen liikunnanneuvonnan ja -ohjauksen avulla tuemme asevelvollisuuden toteutumista sekä tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Syksyllä viidellä paikkakunnalla testataan erilaisia tapoja nuorten tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Kutsunnoissa liikunnan aluejärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asiantuntijat tarjoavat nuorille liikuntaneuvontaa ja -ohjausta sekä tietoa paikallisista liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi Paimiossa, Lahdessa ja Kouvolassa hyödynnetään maksuttoman MarsMars-kunto-ohjelmasovelluksen uusia ominaisuuksia, josta löytyy myös ylipäällikön kunto-ohjelma.

Liikunnan aluejärjestöt ovat kutsuntojen liikuntapisteellä kohtaamassa nuoria sekä vastaavat matalan kynnyksen liikunta- ja perusravitsemusneuvonnasta. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä, motivoivaa ja tavoitteellista tukea nuorelle noin 12 viikon valmennusjakson ajan ja ennen kaikkea pyrkiä juurruttamaan terveellinen elämäntapa osaksi arkea. Mukana kokeilussa ovat Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 

"Mukana olevilla aluejärjestöillä on jo vankka kokemus kutsunnoista, joten asiantuntijamme tuovat osaamisensa ja paikallistuntemuksensa valtakunnallisen toimenpiteen kehittämiseen", sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Syksyn kokemusten pohjalta liikkumista lisääviä toimintamalleja kehitetään ja laajennetaan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin vuoteen 2027 mennessä.

Lisätietoa:

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi

Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p.  040 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi

 Aluejohtaja, Sakari Pusenius, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, p. 040 563 5031, sakari.pusenius(at)eklu.fi

Liikuntapäällikkö, Harri Koski, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, p. 0504317121, harri.koski(at)mpk.fi

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakykyyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi    

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-testeihin. 

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

*

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinto jaetaan seuralle, joka toimii innostavan ilmapiirin ja hyvän yhteishengen edistämiseksi. Tänä vuonna Tähtiseura-palkinnon painopisteenä on monipuolinen harrastaminen ja lapsilähtöisyys. Lasten ja nuorten Tähtiseura -pääpalkinnon arvo on 5 000 euroa. Palkinnon lahjoittaa Gasum. Pääpalkinnon lisäksi Olympiakomitea jakaa 14 alueellista Gasumin lahjoittamaa 1 000 euron kannustuspalkintoa. 

Palkintoja voivat hakea kaikki Tähtimerkin lunastaneet tai Tähtiseura-laatuohjelmassa mukana olevat lasten ja nuorten urheiluseurat. 

Aikuisten Tähtiseura -palkinto jaetaan seuralle, joka luotsaa monipuolista liikkumista ja harrastamista eri ikäisille ja tasoisille aikuisliikkujille. Tänä vuonna palkinnon painopisteena on erityisesti yhteisöllisyyden vahvistaminen. Lisäksi seurassa vallitsee hyvä yhteishenki ja harrastajien toiveet huomioidaan toimintaa organisoidessa. Aikuisten Tähtiseura -palkinto on arvoltaan 3 000 euroa. Palkintoa voivat hakea kaikki Aikuisten Tähtiseura -merkin lunastaneet seurat. 

Fiksu seura -kilpailussa palkitaan seura, joka on luonut ympäristöystävällisiä toimintamalleja seuratoimintaa varten. Tänä vuonna valinnassa painotetaan treeneihin kulkemista liikkuen ja jäsenistön aktivointiin liittyviä toimintatapoja. Kestävään kehitykseen kannustavan Fiksu seura -palkinnon arvo on 2 000 euroa. Palkintoja voivat hakea kaikki urheiluseurat.  

Teksti Suomen Olympiakomitean sivuilta: Hae vuoden 2025 seurapalkintoja elokuun aikana! | Olympiakomitea

Palkintojen kriteerit ja hakulinkit

Tilaa EKLU:n uutiskirjeitä eri kohderyhmille ja saat ne jatkossa suoraan sähköpostiisi.

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä.

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön.

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet.

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän.

Lisätietoja Heidi Pekkola, heidi.pekkola(a)alueet.fi tai Mai-Brit Salo, maippi.salo(a)phlu.fi 

Alla kuva Joensuun koulutuspäiviltä. Kuvaaja Annika Hagman, Lisää liikettä -hanke. 

Sovittelu tarjoaa mahdollisuuden kohdata toisensa ja käsitellä tapahtuman/tapahtumien aiheuttamia haittoja. Aluejärjestöjen sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista, ja se edellyttää kaikkien osapuolten suostumuksen. Alaikäisten asioissa tarvitaan nuoren lisäksi suostumus myös huoltajilta. Suostumukset tarkistetaan osapuolilta aloitteen saavuttua liikunnan aluejärjestölle.

Palvelu pilotoidaan ja sitä kehitetään vuoden 2025 aikana Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoimalla kehittämishankkeella, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2025 ajan palvelu on maksutonta.

Jos seurasi tarvitsee sovittelua, täytä linkistä sovittelupyyntölomake.

Vastuuhenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoiman Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen avulla luodaan ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolle kuvataan videoita, jotka sisältävät liikuntaleikkejä ja harjoitteita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä.  

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.  

-Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula. 

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä. 

- Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää.   

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti). 

- Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulun ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. 

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottamat Move!-vinkkipankki -videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia. 

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma. 

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040  717 0792 

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi 

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

-        Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

-        Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

-        Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

-        Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

-        Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Teksti Sonja Kössi-Jormanainen

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina.

Lisätiedot lasse.heiskanen@eklu.fi

Harrastukset tuovat monelle iloa elämään.  Harrastuksia ei kuitenkaan ole, jos kukaan ei niitä järjestä.  Harrastusten järjestämiseksi tarvitaan monenlaista osaamista ja harrastusaktiiveja. Tämän kyselyn avulla etsimme uusia toimijoita erilaisiin harrastuksiin.  Halutessasi autamme löytämään tehtävän, johon osaamisesi sopii. Järjestämme myös maksutonta koulutusta.

Kysely on osa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n Leader-rahoitteista Harrastuksia lähellä -hanketta, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari.

Vastaamaan

Kestävyyskunnon merkitystä pohditaan toukokuussa 16 koulussa, kun EKLU järjestää toisen kerran #koulumaraton -kestävyyskuntokampanjan 4.-6. luokille 

Vuosittain tehtävien Move! -mittausten tuloksista tiedetään, että isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla. Näillä oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. 

#koulumaraton –kampanja kysyy: Onko kunnolla väliä? Haluamme saada oppilaat pohtimaan miksi kestävyyskunto on jokaiselle tärkeää, miten se näkyy ja tuntuu arjessa sekä mitkä arkiset valinnat kehittävät kestävyyttä?   

Kampanjaan on ilmoittautunut mukaan 16 koulua ja 99 luokkaa. Oppilaita ja opettajia mukana on noin 2000. 

#koulumaraton –kampanja käynnistyy osalla kouluista välituntimaraton -päivällä, jossa luokka yrittää yhdessä liikkua yhteensä 42 kilometriä. EKLU toteutti välituntimaratonin tänä vuonna kolmella koululla. Osa kouluista toteuttaa sen itse. 

Haasteviikot 5.5.-23.5. 

#koulumaraton –kampanjan kummeina toimivat kolmiloikkaaja Senni Salminen ja nuorisotyöntekijä Tomi Hämäläinen.  Kummit esiintyvät haasteviikkojen videoilla ja pohtivat yhdessä oppilaiden kanssa, onko kunnolla väliä?    

Haasteviikkojen teemat ovat arkimatkat, välitunnit ja vapaa-aika. 

Haasteviikkojen aikana luokan oppilaat asettavat jokaiselle viikolle yhteisen liikkumistavoitteensa ja keräävät suoritusmerkintöjä yhteiseen pottiin.  

Luokan opettaja näyttää kolmesti viikossa lyhyen haastevideon. Lisäksi hän voi motivoida ja innostaa oppilaita esimerkiksi osallistumalla itse haasteeseen ja keräämällä omia suoritusmerkintöjään tai lupaamalla luokalle jonkin palkinnon, jos he saavuttavat yhteisen liikkumistavoitteen. 

Kampanja huipentuu tapahtumaan 

#koulumaraton –tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.5. Imatran urheilutalon ympäristössä. 

Kyseessä on kaikkien koulujen yhteinen #koulumaraton –kampanjan päätöstapahtuma, johon osallistuu noin tuhat oppilasta ja opettajaa. Tapahtuman haasteena on liikkua 4,2 kilometriä Vuoksen varrella, yksin tai yhdessä kaverin kanssa.  

Tapahtumatorin lisäksi osallistujia viihdyttää tuore Voice of Finland voittaja Oliver Rosenholm! 

#koulumaraton -kampanjaan ilmoittautuneet koulut 

Flow Combat ry, Imatra, Junioritoiminnan laajentaminen 2 500 €

Imatran Golf ry, Imatra, Innostusta ja yhteisöllisyyttä - Koko perhe mukaan junioreiden harrastustoimintaan 10 000 €

Imatran Ketterä Juniorit ry, Imatra, Yhdessä liikkumaan -toiminta 10 000 €

Imatran Kusanku ry, Imatra, Pop-up vuosi seuran uusi kultasuoni 10 000 €

Lappeenrannan Luistelijat ry, Lappeenranta, Luistelutaitovalmennus - Perusteista pelitilanteeseen 5 000 €

Lappeenrannan Pyöräilijät RY, Lappeenranta, Lappeenrannan Pyöräilijöiden lasten ja nuorten pyöräilytoiminnan kehittäminen 5 000 €

Lappeenrannan Uimarit ry, Lappeenranta, Uinti kuuluu kaikille – koko perheen seura-aamut 10 000 €

MMA Imatra Ry, Imatra, Kulmilta gymille 5 000 €

Parru r.y., Lappeenranta, Opiskelijaurheilun ja yhteisön kehittäminen sekä uusien joukkueiden perustaminen Lappeenrannassa. 10 000 €

Saimaan Jousi r.y., Lappeenranta, Tähtää Tulevaisuuteen 5 000 €

Saimaan Säilät r.y., Lappeenranta, Syventävää taitoa seuratoimintaan 2 500 €

Urheiluseura Imatran Voima Ry, Imatra, Salibandy kerhopolun rakentaminen osaksi laadukasta seuratoimintaa 2500 €

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 2,4 miljoonaa euroa seuratukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 2 461 500 euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri kokoisissa seuroissa järjestämällä harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen toiminnan kautta. Avustusta saaneissa hankkeissa nousee esiin seuratoiminnan monimuotoisuus ja laaja kirjo.

Seuratukea myönnettiin yhteensä 329 hankkeelle. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 518. 

Seuratukea pyritään jakamaan vuosittain mahdollisimman monelle eri seuralle. Myöntöjä harkitessa kiinnitetään jonkin verran huomiota myös siihen, miten hakija on saanut valtionavustusta edellisinä vuosina ja kuinka paljon yhteensä eri vuosina. Tänä vuonna hakemuksia tuli aiempaa vähemmän, joten tätä tarkastelua voitiin hieman keventää. Mukana on yhteensä 81 myöntöä seuroille, joille ei aikaisemmin ole myönnetty avustusta.

Hankkeiden keskinäisessä arvioinnissa on pyritty suosimaan seurojen yhteishankkeita, jotta avustuksen piiriin pääsee useampi seura. Yhteishankkeiden määrä nousi nyt hieman sen oltua kolme edellistä vuotta laskussa. 

- On hienoa, että kaikkiaan 234 hankkeessa pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työ liikunnan drop outin vähentämiseksi jatkuu myös. Olen lisäksi iloinen siitä, että monikulttuurisen toiminnan edistäminen on kasvussa: 103 hanketta sisältää monikulttuurisen toiminnan kehittämistä, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, lisätä toimintaan monipuolisuutta, kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa sekä kokeilla innovatiivisia toimintamalleja. Seuratuen tavoitteena on myös lisätä toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä.

Kaikille hakijoille toimitetaan päätös parin viikon kuluessa. Asiointipalvelun kautta hakeneille päätös toimitetaan asiointipalveluun.

• Myönnetyt seuratukiavustukset 2025

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 9.4.2025 klo 14.05

Lisää liikettä -hankkeessa kohdattiin helmikuussa päättyneellä, vuoden mittaisella hankekaudella yhteensä noin 30 prosenttia enemmän perheitä, kuntien liikuntavastaavia, opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lasten ja nuorten liikuttajia kuin edellisellä hankekaudella. Yli 3500 tilaisuudessa saavutettiin noin 170 000 liikkujaa ja liikuttajaa.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä harrastusmahdollisuuksien edistämistä perusasteella on Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. Kehittämistyön tavoitteena on edistää alue- ja kuntatasolla valtakunnallista Liikkuvat -kokonaisuutta, verkottaa kunnan eri hallintokuntia sekä muita toimijoita yhteen liikkumisen edistämiseksi. Liikunnan aluejärjestöt lisäävät eri toimijoiden osaamista liikkuvamman elämäntavan kehittämistyössä.

Kehittämistilaisuudet kiinnostivat

Alueiden järjestämiin yli kahteen tuhanteen verkosto- ja kehittämistilaisuuteen osallistui viime hankekaudella liki 27 000 liikuttajaa, missä kasvua oli edellisestä kaudesta yli 70 prosenttia. Hankepäällikkö Kirsi Martinmäki pitää tätä erityisen merkityksellisenä, sillä osallistujat, kuten varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit ja kuntien työntekijät, ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikkumisessa.

- Jokainen osallistuja kohtaa työssään satoja lapsia ja nuoria tai vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin. Tilaisuuksissa he pääsevät jakamaan kokemuksia ja käytäntöjä toistensa kanssa, ja alueiden lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat voivat tarjota heille työkaluja liikkumisen lisäämiseen.

Vuoden onnistumisiin Martinmäki laskee myös varhaiskasvatuksessa jo vankan jalansijan saaneen Jekku-jänön seikkailuviikon. Yhteensä Jekku-jänön mukana seikkaili 1200 päiväkodissa noin 73 000 lasta. Jekku-jänön pomput -biisin tahdissa tanssitaan nyt myös kodeissa Spotifyn välityksellä. Jekku-jänö oli myös mukana YLEn Leikitään Pikku-Kakkosta -kesäkiertueella, joka järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla.

Ihmisiän mittainen sijoitus

Hanketta hallinoivan Hämeen liikunta ja urheilu ry:n aluejohtaja Timo Korsumäen mielestä hyvät luvut ovat sekä osoitus 15 aluejärjestön ja kumppaneiden pitkäjänteisestä työstä koko Suomessa, kuin myös siitä, että lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisestä ollaan monella taholla kiinnostuneita.

Tällä hetkellä Korsumäki näkee lasten liikuntakentässä vahvaa polarisoitumista; toiset lapset liikkuvat harrastuksissa tavoitteellisesti useita kertoja viikossa, toisia on vaikeaa innostaa liikkumaan lainkaan. Hän pohtii, miten seuroja voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoaisivat kaikkia lapsia kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia.

- Hämeen alueella tiedän vain yhden seuran, joka ilmoittaa, ettei se järjestä lainkaan kilpatoimintaa. Siellä harrastajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Kysyntää harrastusryhmille siis olisi, aluejohtaja vinkkaa.

Hankkeessa tehty pitkäjänteinen työ kantaa Korsumäen mukaan kauas, ihmisiän ajan.

- Kun lapsi oppii liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, maksaa investoitu euro itsensä moninkertaisena takaisin koko elinkaaren ajan - niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle, Korsumäki muistuttaa.

Lisää liikettä -hanke 

• Lisää liikettä -hanketta toteuttaa valtakunnallisesti 15 Liikunnan aluejärjestöä.
• Hanketta hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 
• Hankkeeseen saatiin viime kaudella tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 650 000 euroa.
• 12 kuukauden mittainen hankekausi päättyi 28.2.2025.
• Hanke jatkuu myös kaudella 2025-2026.

Teksti Maija Arosuo