Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Seurafoorumi kokoontuu säännöllisesti ja sen tavoitteena on paikallisen liikunta- ja urheilukulttuurin vahvistaminen, tiedon jakaminen, vaikuttaminen ja osallistaminen.

Toiminnalla kehitetään paikallista yhteistyötä, verkostoidutaan ja luodaan hyviä toimintamalleja.

Lisätietoja Seurafoorumeista:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi

Tapaamisessa käytiin läpi ajankohtaisia valtakunnallisia linjauksia, vahvistettiin eri toimijoiden yhteistyötä ja  suunniteltiin tulevia toimenpiteitä eri kohderyhmien liikunnan lisäämiseksi.

Erityisenä teemana oli liikunnallisemman toimintakulttuurin rakentaminen ja yhteistyön kehittäminen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Lisäksi lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat ja opetushallituksen Liikkuvat-kokonaisuuden johtavat asiantuntijat kokoontuivat yhteen pohtimaan tulevaisuuden yhteistyötä sekä alueilla olevia haasteita ja toiveita. Paras tulos saadaan aikaan kun puhalletaan yhteen hiileen!

Suomalaisissa urheiluseuroissa taloutta hoidetaan pääosin vastuullisesti. Seurabarometrin mukaan yli 80 prosenttia seuroista arvioi taloutensa vakaaksi ja vastuullisesti hoidetuksi seurakoosta riippumatta. Myös toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat toimintaa vahvasti: yli neljä viidestä seurasta kertoo niiden tukevan päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua.

Vaikka mediassa asia usein pyörii, niin talous ei kuitenkaan seurojen itsensä mielestä näyttäydy seurakentän suurimpana ongelmana. Silti tulosten tarkempi tarkastelu osoittaa, että vakaa nykytila ei automaattisesti tarkoita valmiutta tulevaan. Monessa seurassa talouden seuranta perustuu edelleen vahvasti toteutuneisiin lukuihin, vaikka ennakoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti.

Liikuntatieteellisen Seuran tuore Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024 -julkaisu näyttää, että urheiluseurat ovat osa huomattavasti suurempaa kokonaisuutta. Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi Suomessa on useita miljardeja euroja, ja pelkästään urheiluseuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvoksi arvioidaan yli miljardi euroa. Seurat ja niiden talous on siis hyvin merkittävä osa suomalaista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa.

Seurabarometrin aineistossa yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy seurakokojen eroihin. Talouden vakaudessa erot ovat pieniä, mutta talouden johtamisen rakenteissa ne kasvavat selvästi. Suurissa seuroissa talousohjesäännöt, vastuiden määrittely ja kassavirtaseuranta ovat huomattavasti yleisempiä kuin pienissä seuroissa. Samalla pienissä seuroissa jäsenet ja toimijat tuntevat taloustilanteen usein paremmin kuin suurissa organisaatioissa. Talous on lähempänä ihmisiä, mutta myös riippuvaisempi yksittäisten vapaaehtoisten osaamisesta.

Avoimissa vastauksissa on huolta, mutta myös valveutuneisuutta. Niissä korostuvat kasvavat tilavuokrat, olosuhdekustannukset, sponsorirahoituksen epävarmuus sekä jäsenmaksujen viivästymisestä aiheutuvat kassahaasteet. Toisaalta vastauksissa näkyy myös vastuullisuus: seurat tekevät talouden tasapainottamissuunnitelmia, kehittävät talousohjeistuksiaan ja hakevat aktiivisesti uusia tapoja turvata toimintansa jatkuvuus.

Suomalaiset seurat eivät huhuista huolimatta isossa kuvassa elä talouskriisissä. Päinvastoin – talouden vakaus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus ovat seuratoiminnan vahvuuksia. Kehityskohteet löytyvät ennakoinnista, rakenteista ja taloustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa.

KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET

Kassavirtalaskenta osaksi arjen johtamista

Talouden tiedetään olevan kunnossa, mutta tulevien kuukausien näkymää ei seurata systemaattisesti.

Talousohjesäännöt ja vastuut näkyviksi

Monissa seuroissa talous toimii käytännössä hyvin, mutta toimintatavat ovat dokumentoimatta. Tämä kasvattaa riskiä erityisesti silloin, kun vastuuhenkilöt vaihtuvat.

Talousosaaminen koko hallitukselle

Talous ei ole vain rahastonhoitajan asia. Hallituksen tulee ymmärtää, mistä tulot syntyvät, miten kulut kehittyvät, mikä vaikuttaa harrastamisen hintaan ja miten taloudesta viestitään jäsenille.

KOULUTUKSET

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin talouden perushallinnassa, kuin siihen vaikuttavissa asioissa. Esimerkiksi:

Urheiluseuran talouskoulutus (3 h)
Urheilu- ja liikuntaseurojen taloushallinnon koulutuksessa paneudutaan yleisesti talouden hoitamiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille seuran hallituksen jäsenille ja asiasta kiinnostuneille.

 Urheiluseuran varainhankinta (3 h)
Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on saada seurajohto pohtimaan varainhankintaa asiakasajattelun näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on, että seuran kiinnostavuus ja arvo nähdään yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien silmin.

 Urheiluseuran verotus (3 h)
Raha liikkuu urheiluseurassa. Aina, kun näin tapahtuu, pitää miettiä myös rahan verotuksellisia näkökulmia. Koulutuksessa käydään läpi seuran varainhankinnan verotuksen perusteita ja seuran maksamia kulukorvauksia. Sisältöinä on mm. seura ja verotus, urheilutoiminnan tulot, talkootyö ja kulukorvaukset.

Haluatko kuulla lisää?

Kuuntele Seurabarometri-podcastin jakso 6: "Urheiluseuran talous – talkoilla vai ammattilaisvoimin?"

Youtube: 6. Urheiluseuran talous – talkoilla vai ammattilaisvoimin?

Lähteet

Seurabarometri 2025. Talousosion kyselyaineisto.

Ala-Vähälä, Timo ym. (2026). Liikunnan talous Suomessa vuonna 2024. Liikuntatieteellinen Seura.

Ala-Vähälä, Timo ym. (2019). Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä.

Valtion liikuntaneuvosto (2023). Liikuntatoimijoiden tilannekuva: koronasta palautuminen ja energiakriisin vaikutukset.

Valtion liikuntaneuvosto (2019). Mikä maksaa? Kustannukset lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö / Valtioneuvoston julkaisuarkisto (2024). Liikunta- ja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille.

Suomen Olympiakomitea. Materiaalit seuroille: johtaminen, hallinto ja talous.

 

Aineiston tulkintaa koskeva huomio

Seurojen oma arvio talouden vakaudesta kuvaa ennen kaikkea koettua kykyä hoitaa nykyistä toimintaa vastuullisesti. Se ei suoraan mittaa seuran kassavarojen riittävyyttä, omavaraisuutta, velkaantumista, tulevien kausien tulonäkymiä eikä yksittäisten jäsenperheiden kokemaa harrastamisen kokonaiskustannusta.

Tekoälyä on käytetty aineiston analyysiin

Elokuussa voimaan tullut lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Monessa koulussa muutos on herättänyt kysymyksiä: mitä laki tarkoittaa käytännössä ja miten liikettä lisätään arkeen ilman lisäresursseja?

Liikunnan aluejärjestöt ovat vastanneet tilanteeseen nopeasti ja tukeneet kouluja konkreettisilla, helposti käyttöönotettavilla ratkaisuilla. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Hannamari Laitinen ja Tampereen kaupungin pedagoginen asiantuntija Annika Urvikko kertovat, miten aluejärjestön ja kaupungin yhteistyöllä syntyy lisää liikettä. Mottona on ollut lähteä liikkeelle nopeasti ja kokeilla rohkeasti. Monet Lisää liikettä -hankkeen elementit ovat Tampereella vakiinnuttaneet paikkansa vuosien varrella ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ympäri vuoden. Yhdessä järjestetään Välkkäritoimintaa ja pidetään Move!-vinkkipankki -työpajoja, koulutetaan Liikuntamotivaattoreita ja ylläpidetään verkostoyhteistyötä. Yleisölle vuoden näkyvin ponnistus on Lupa harrastaa -messut.

- Harrastusmessut on konkreettinen tilaisuus nähdä, mitä on yhdessä saatu aikaan, pedagoginen asiantuntija Urvikko summaa ja Laitinen komppaa.

Aluejärjestön vahvuus on sen mahdollisuus jalkautua kouluille tarpeen mukaan. HLU tuntee Tampereen kaupungin toimintamallin ja pystyy tarjoamaan sellaisia palveluita, joille kulloinkin on tarvetta.

Urvikko kiittelee erityisesti HLU:n koulutuksellista näkökulmaa. Vastaavaa tietotaitoa ei hänen mukaansa olisi saatavana mistään muualta.

Lakimuutos muutti suuntaa Luottamuksellisessa ja pitkäaikaisessa yhteistyössä puitesopimus säätelee toimintaa, mutta suuntaa voidaan muuttaa nopeastikin, kun tarvetta ilmenee.

Viimeisin näytön paikka on ollut elokuun alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan liikunnallisen elämäntavan edistäminen kouluissa on lakisääteistä. Se on vaatinut toiminnan uudelleen ohjaamista.

- Havaitsimme, että kouluissa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä lakimuutos oikeasti tuo tullessaan, Urvikko kertoo.

Ensin tarjosimme rehtoreille työpajaa, jossa HLU:n asiantuntijan johdolla keskustellaan lakimuutoksesta. Sitten Laitinen ja Urvikko kehittivät pikavauhtia uuden konseptin – pedagogisen kahvilan. Rennossa hengessä opettajien kanssa jutellaan lakimuutoksesta ja sen vaikutuksista.

Keskustelevalla otteella on saatu purettua epävarmuuksia, jaettua hyviä käytänteitä, tarjottua keinoja liikunnan toteuttamiseen sekä selkiytettyä tilannetta eri vaiheissa olevissa kouluissa. Opettajia kiinnostavat Urvikon mukaan aina konkreettiset, heti koulussa hyödynnettävät vinkit.

- Me lähdetään nopeasti tekemään ja kokeillaan rohkeasti. Virheitä sattuu, mutta niitä korjataan, jos on tarve, Urvikko summaa toimintakulttuuria.

Lakimuutoksen aikoina toimijat ovat huomanneet, ettei koulujen resurssit riitä moneen liikunta-asiaan kerralla.

- Siirsimme siksi voimavaroja muista koulutuksista lakimuutosasiaan. Keskitymme kouluissa siihen, mikä on akuuttia.

Laitinen iloitsee siitä, että välit kaupungin kanssa ovat tiiviit ja välit luottamukselliset. Tällöin nopeakin reagointi on mahdollista.

- Annikan kanssa asioista voidaan aina puhua luottamuksella. Olen sen verran lähellä, että näen ongelmakohdat, mutta tarpeeksi kaukana, että voin löytää niihin ratkaisuja. Tärkeää on, että pystyn tarjoamaan henkistä tukea tiukoissakin tilanteissa.

Yhteistyö on helppoa, sillä tavoite on molemmille niin selkeästi yhteinen. Tärkeintä niin Laitisesta kuin Urvikosta on, että jokainen lapsi saisi liikkua. Lakiuudistus vie tavoitetta askelen oikeaan suuntaan.

Liikunnan aluejärjestöt ja Lisää liikettä-hanke tukevat kuntia, sekä niiden varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia lasten ja nuorten liikunnan kehittämisessä. Tutustu Lisää liikettä -hankkeeseen, johon on saatu tukea opetus ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Maija Arosuo

Kuva: Liikunnan aluejärjestöt. Move!-Vinkkipankki.

Koulumaraton on matalan kynnyksen liikuntatapahtuma, jossa jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Reitin voi kulkea rennosti tai reippaasti yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Tavoitteena on tarjota oppilaille liikunnan iloa, onnistumisen kokemuksia ja yhdessä tekemistä. 

Tapahtuman yhteydessä oppilaita viihdyttää ja liikuttaa monipuolinen tapahtumatori. Ohjelmassa on myös Mansikkalan koulun 6M-luokan esiintymisiä sekä yhteiset lämmittelyt ennen lähtöjä. 

Ennen tapahtumaa koulut ovat voineet halutessaan järjestää omilla kouluillaan välituntimaratonpäivän sekä toteuttaa haasteviikkoja Koulumaraton-materiaaleja hyödyntäen. Näiden tavoitteena on ollut innostaa oppilaita pohtimaan kestävyyttä, liikunnallista arkea ja omia hyvinvointivalintojaan.

Tapahtuman aikataulu

• klo 10.00 tapahtumatori avautuu

• klo 10.10 Mansikkalan koulun 6M-luokan esiintyminen

• klo 10.25 lämmittely

• klo 10.30 startti 3.-5. luokille

• klo 11.05 Mansikkalan koulun 6M-luokan esiintyminen

• klo 11.25 lämmittely

• klo 11.30 startti 6.-9. luokille

• klo 12.05 Mansikkalan koulun 6M-luokan esiintyminen

• klo 12.30 tapahtuma päättyy.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy EKLU:n verkkosivuilla https://www.eklu.fi/palvelut/lapset-ja-nuoret/koulumaraton/koulumaraton-tapahtuma/

Kevyen liikenteen väyliä sekä urheilutalon suuri pysäköintialue ovat osittain suljettuina tapahtuman aikana, ja alueella on liikenteenohjaus. 

Tapahtumaan ilmoittautuneet koulut

Klo 10.30 startti 3.–5. luokat (24 luokkaa)
Kangasvarren koulu, 3-4 lk, 5-6 lk
Korvenkylän koulu, 3 lk
Kosken koulu, 5 lk:t 
Mansikkalan koulukeskus, 3 lk:t, 4 lk:t, 5 lk:t, 6 lk:t
Pulpin koulu, 3 lk, 4 lk
Vehkataipaleen koulu, 3 lk, 5 lk

Klo 11.30 startti 6.–9. luokat (21 luokkaa)
Korvenkylän koulu 6 lk
Mansikkalan koulukeskus, 7 lk:t, 8 lk:t, 9 lk:t
Saimaanharjun koulu, 9 lk:t
Taavetin yhtenäiskoulu, 6 lk

Tapahtuman yhteyshenkilö

Sakari Pusenius 
aluejohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry 
p. 040 563 5031 
sakari.pusenius@eklu.fi

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala kokoaa jälleen yhteen kulttuurin, liikunnan ja urheilun toimijoita juhlistamaan maakunnan ansioituneita tekijöitä perjantaina 29.1.2027. Järjestyksessään kolmas yhteinen gaala järjestetään tällä kertaa Imatralla. 

Tapahtuman tavoitteena on nostaa esiin ja palkita henkilöitä, yhteisöjä ja tekoja, jotka ovat edistäneet eteläkarjalaista kulttuuria, liikuntaa ja urheilua. Palkintoehdotuksia voi tehdä 25.10.2026 saakka. 

Kulttuurin palkinnot jaetaan seuraavissa kategorioissa: Vuoden kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma tai -teko, Vuoden nuori kulttuuripersoona sekä Elämänurapalkinto. 

Liikunnan ja urheilun osalta palkittavia haetaan kategorioissa: Vuoden nuori urheilija, Vuoden nuorisovalmentaja, Vuoden seura, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden liikuttaja, Vuoden eteläkarjalainen urheiluteko, Veikkaus Respect – palkinto sekä Elämänurapalkinto. 

Maakunnan kulttuuri- ja urheilugaala on avoin kaikille kulttuurin, liikunnan ja urheilun ystäville. Illalliskorttien myynti käynnistyy marraskuussa 2026. 

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry sekä Etelä-Karjalan liitto. 

 Lisätietoja antaa

Sakari Pusenius, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja 

p. 040 563 5031, sakari.pusenius@eklu.fi 

Lisätietoja gaalasta ja palkittavien ehdottaminen

Liikunnallista elämäntapaa edistävät, valtion yleisavustusta saavat järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolituksista ja yhteisestä vaikuttamisesta.

Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa.

- “Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

- “Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.”

Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen.

Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija.

Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas.

Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat

• liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä

• liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen.

Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa.

Kumppanuustyötä tekevät

Finlands Svenska Idrott FSI

Koululiikuntaliitto KLL

Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry

Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito

Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL

Pyöräliitto

Reserviläisurheiluliitto RESUL

SAKU ry

Suomen Kuurojen Urheiluliitto

Suomen Latu

Suomen Liikunnan Ammattilaiset

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU

Suomen NMKY:n Urheiluliitto

Suomen Paralympiakomitea

Suomen Retkeilyliitto

Suomen Sotilasurheiluliitto

Suomen Työväen Urheiluliitto

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Suomen Urheiluopistot

Lisätietoja

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@aluee

Tänä vuonna seikkailuviikkoa vietetään Välineet liikkeelle Jekku-jänön kanssa -teemalla. Viikon aikana palloillaan, hyödynnetään leikkeihin arjen tavaroita ja kierrätysmateriaaleja, sirkustellaan ja päätetään viikko iloiseen Jekku-jänön juhlaan.

Ilmoittautuminen on auennut ja mukaan voi ilmoittautua 30.9.2026 asti osoitteessa https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/varhaisvuodet/jekku-jano/seikkailuviikko/seikkailuviikko-2026/

Kaikkien ilmoittautuneiden kesken arvomme 15 Jekku-jänön päiväkotivierailua ympäri Suomea. Lisäksi arvomme 300 kpl Jekku-jänön julistetta.

Seikkailuviikon maksuttomat materiaalit julkaistaan liikunnan alueiden sivuilla lokakuun aikana. Materiaalit ovat kaikkien käytettävissä.

Yhdessä oivaltaen, leikkien ja liikkuen jokainen päivä on uusi seikkailu, ja mikä parasta ‒ liikkuminen on aina hauskaa Jekku-jänön kanssa!

Jekku-jänö-materiaalit on tuottanut liikunnan alueiden Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Valtakunnallisesti vain 21 prosenttia seuroista arvioi, että seuralla on viestintäsuunnitelma. Markkinointisuunnitelma on vielä harvemmalla, vain 13 prosentilla. Samalla 68 prosenttia seuroista on kiinnostunut tuesta viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatimiseen. 

Viestintää ei siis välttämättä osata nostaa seuran päätöksenteossa riittävän tärkeäksi kehittämisen kohteeksi.

Etelä-Karjala on yksi maan vahvimmista alueista erityisesti sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. 59 % seuroista arvioivat sisäisen viestinnän olevan kunnossa, 44 % ulkoisen viestinnän olevan kunnossa ja viestintäsuunnitelma on laadittu 26 % seuroista.

 Viestintä on enemmän kuin somejulkaisuja 

Seuran viestintä mielletään usein tapahtumatiedotteiksi, harjoitusvuorojen muutoksiksi ja sosiaalisen median julkaisuiksi. On se kuitenkin paljon muutakin. Viestintä on tapa tehdä seuran toiminta näkyväksi, rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja tukea seuran strategisia tavoitteita.  

Ulkoinen viestintä ei ole vain näennäistä yhteistyökumppaneiden toiveiden täyttämistä. Seura viestii joka hetki myös huoltajille, kunnille, lajiliitoille, yhteistyökumppaneille, paikallismedialle ja muulle yhteisölle. Kun seura kertoo avoimesti toiminnastaan, tapahtumistaan, onnistumisistaan ja arvoistaan, se tekee näkyväksi myös sen merkityksen, jota se tuottaa alueellaan. 

Kotimainen urheiluseurojen markkinointiviestintää käsitellyt tutkimus osoittaa, että seurat käyttävät monia viestintäkanavia, mutta aikaa ja osaamista ei aina ole riittävästi. Tällöin eri kanavien tarkoitukset voivat jäädä epäselviksi. Siksi pienelle seuralle ei välttämättä ole hyödyksi yrittää olla mukana kaikissa mahdollisissa kanavissa. Olennaisempaa olisi tunnistaa, missä oma jäsenistö ja seuran tärkeimmät sidosryhmät ovat, ja huolehtia, että niissä kanavissa viestitään riittävän säännöllisesti. Jos otetaan koko seurakenttä huomioon, niin verraten harvassa tapauksessa yhteistyökumppani saa tai edes kaipaa konkreettista hyötyä tai rahaa tukemisensa vastineeksi. 

Jotta seura saa ulkoisen viestinnän tarkoituksenmukaiseksi, pitää tieto kulkea seuran sisällä riittävän hyvin. Viestinnän kehittäminen ei siis ole vain ulospäin näkyvyyden rakentamista. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, on se, miten tieto liikkuu seuran sisällä.  
 

Viestinnällinen linja helpottaa arkea 

Viestinnällinen linja tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten seura viestii. Mistä asioista kerrotaan, millä sävyllä, missä kanavissa ja kuka vastaa mistäkin? Myös se, miltä näytetään, on osa viestinnällistä linjaa. Tähän auttaa viestintäsuunnitelma. 

Hyvä viestintäsuunnitelma voi olla muutaman sivun käytännön koonti, jossa sovitaan viestinnän tavoitteet, tärkeimmät kohderyhmät, kanavat, vastuut ja vuosittainen rytmi. Usein pienikin suunnitelma helpottaa stressiä joltain taholta. 

Viestintäsuunnitelma tekee myös sen arvioinnista helpompaa. Seura voi pysähtyä pohtimaan: tavoittaako viestintä oikeat ihmiset, löytyykö olennainen tieto helposti ja saavatko jäsenet mahdollisuuden kysyä tai antaa palautetta? 
 

Kriisiviestintä alkaa jo ennen kriisiä 

Kriisejä ei voi ennustaa, mutta niihin voi varautua. Seurassa kriisi voi liittyä esimerkiksi vakavaan tapaturmaan, epäasialliseen käytökseen, häirintäepäilyyn, talousongelmaan, somessa leviävään kohuun tai avainhenkilön äkilliseen poistumiseen. 

Kansainvälisestä urheilun kriisiviestinnästä on muodostunut oma tutkimussuuntauksensa. Tutkimus korostaa, että kriiseissä luottamuksen kannalta keskeisiä ovat nopeus, rehellisyys, johdonmukaisuus ja eri sidosryhmien huomioiminen. Seuralle tämä tarkoittaa, että jo etukäteen kannattaa sopia, kuka johtaa viestintää, kuka toimii varahenkilönä ja kuka voi kommentoida asioita julkisesti.  

Viestinnän kehittäminen ei vaadi jokaiselta seuralta suurta budjettia tai viestinnän ammattilaista. Tärkeintä on rakentaa viestinnälle yhteiset pelisäännöt. 
 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• viestintäsuunnitelman laatiminen tai päivittäminen 

• viestintä- ja markkinointivastuiden nimeäminen sekä varahenkilöiden sopiminen 

• muutaman keskeisen viestintäkanavan valitseminen ja niiden käyttötarkoitusten selkeyttäminen 

• sisäisen tiedonkulun varmistaminen hallituksesta joukkueisiin ja vapaaehtoisille asti 

• jäsenistön, huoltajien ja vapaaehtoisten palautteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen 

• kevyen kriisiviestintäohjeen laatiminen sekä avainhenkilöihin liittyvän varautumisen parantaminen 

KOULUTUKSET 

Liikunnan alueet tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseuran viestintä (3 h) – ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediaviestintä, kriisiviestintä 

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen 

 Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä, EKLU
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Lähteet ja lisälukemista 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Hyttinen, T. 2017. Parempaa vuorovaikutusta: Miten urheiluseuran viestintää kehitetään ammattimaisempaan suuntaan?   

Kauppinen, J. 2015. Yhdistysten markkinointiviestintä urheiluseurojen tapauksessa.  

Santalahti. 2022. Urheiluseuran viestintä sekä Viestintäsuunnitelmapohja. Seurahyvinvoinnin työkalupakki. 

Harker, J. L. & Saffer, A. J. 2018. Mapping a Subfield’s Sociology of Science: A 25-Year Network and Bibliometric Analysis of the Knowledge Construction of Sports Crisis Communication. Journal of Sport and Social Issues. 

Evan L. Frederick & Ann Pegoraro. 2023. Examining the Intersection of Sport, Social Media, and Crisis Communication. International Journal of Sport Communication. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso 5: Urheiluseuran viestintä - muutakin kuin somea.

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö myönsi hankkeelle 132 000 euroa, jonka avulla EKLU käynnistää laajan valmennusosaamisen kehittämiskokonaisuuden alueen seuroille. Kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan urheiluseurat ja niiden valmentajat, mutta vaikutukset ulottuvat myös alueen lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä.

Hanke vastaa seuroissa tunnistettuihin haasteisiin, kuten valmennusosaamisen vaihtelevaan tasoon, yhtenäisten valmennuslinjojen puutteeseen sekä valmentajien osaamisen kehittämisen hajanaisuuteen. Tavoitteena on vahvistaa valmentajien työelämävalmiuksia, kokonaisvaltaisen valmennuksen osaamista sekä rakentaa seuroihin pysyviä toimintamalleja suunnittelun, perehdytyksen ja osaamisen kehittämisen tueksi.

Hankkeen aikana toteutetaan koulutuksia, mentorointia, vertaisoppimista sekä tuotetaan käytännön työkaluja seurojen valmennustyöhön. Lisäksi rakennetaan alueellinen valmennuslinjausmalli, joka tukee laadukasta, yhdenmukaista ja pitkäjänteistä valmennusta yli lajirajojen.

Pitkällä aikavälillä hankkeen tavoitteena on vahvistaa seurojen elinvoimaa, parantaa valmentajien osaamista ja työhyvinvointia sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia laadukkaan harrastustoiminnan kautta. Samalla Etelä-Karjalaan syntyy pysyvä valmennusosaamisen verkosto ja toimintamalli, jonka vaikutukset jatkuvat myös hankekauden jälkeen.

Lisätietoja antaa:

Sakari Pusenius, aluejohtaja sakari.pusenius@eklu.fi, p. 040 563 5031

Liikunnan alueiden henkilöstö kokoontui Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun järjestämille aluepäiville Imatralle 18.–20.8.2026. Yhteisenä teemana esillä oli liikunnan alueiden käynnissä oleva ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on määrittää alueiden tekemä työ liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. 

Etelä-Karjalan alueen EKLU:n puheenjohtaja Ari Torniainen avasi tilaisuuden ja kiitti liikunnan alueiden osaamista seuratyössä, ja muistutti myös liikunnan arvosta laajemmin. “Se, mitä satsataan liikuntaan, säästää sote-menoissa ja auttaa koko yhteiskuntaa”, Torniainen linjasi. 

Suomen Liikunnan Alueiden puheenjohtaja Markku Siponen johdatteli avauspuheenvuorossaan ajatuksia ohjelmatyöhön ja muistutti myös vastikään voimaan tulleesta perusopetuslain muutoksesta, joka velvoittaa opettajia edistämään liikunnallista elämäntapaa. “Tämä työ ei tapahdu lakikirjoissa, eikä Eduskuntatalossa Helsingissä, vaan konkreettisesti liikunnan alueidenkin työssä”, summasi Siponen.  

Oman puheenvuoronsa aluepäivillä piti myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Kirsti Laine-Hendolin kävi läpi keskeisimpiä ajankohtaisia asioita ja avasi myös valmistautumista kevään 2027 hallituksen vaihdokseen ministeriön näkökulmasta. Ylitarkastaja Sari Virta puolestaan muistutti alueiden ja OKM:n yhteisen tavoiteasiakirjan strategisten linjausten tärkeydestä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen peilaten. “Nyt on hyvä hetki pohtia, olemmeko osanneet muutama vuosi sitten ennakoida vuoden 2027 tavoitteet oikein ja minkälaisia päivityksiä niihin tulee tehdä.” Liikunnan alueiden osalta tavoiteasiakirjaan kirjatut vaikuttavuustavoitteet ovat 

• Päivittäisen liikkeen lisääminen 

• Elinvoimaisen seuratoiminnan ja liikunnan harrastamisen tukeminen 

• Kuntien liikuntatoiminnan tukeminen 

• Barents Urheilu lisää osallisuutta (erityistehtävä) 

Tavoiteasiakirja on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyössä laadittu, alueiden liikunnanedistämistyötä ohjaava dokumentti. Sitä tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain yhdessä OKM:n kanssa. 

Asiantuntijat koolla 

Yhteisen ohjelmatyön lisäksi alueiden asiantuntijat kehittivät omia osaamisalueitaan niin lasten ja nuorten liikuntaan, aikuis- ja terveysliikuntaan, seuratyön kehittämiseen, talouteen kuin viestintäänkin liittyen. Samalla laadittiin myös päivitysehdotuksia liikunnan alueiden tavoiteasiakirjaan vuoden 2027 osalta. 

Liikunnan alueet kiittävät EKLU:a erinomaisista järjestelyistä Imatran kylpylässä! Seuraavat Aluepäivät järjestetään avaruuden pääkaupungissa Seinäjoella elokuussa 2027 ja niiden toteutuksesta vastaa Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu. 

Lisätietoja: 

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, puh. 040 130 4530 

Liikunnan alueet toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä liikunnan alueet edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan alueiden palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Sen tehtävänä on koordinoida liikunnan alueiden yhteistä tekemistä ja toimia niiden yhteistyön kehittäjänä.  

Kunnossa kassulle –hanke pilotoi liikunta- ja toimintakykyä edistävää kutsuntojen toimintamallia syksyllä 2025 viiden kunnan kutsuntatilaisuudessa. Syksyllä 2026 toimintamalli laajenee kaikkiin maakuntiin, yhteensä noin 40 kunnan kutsuntatilaisuuteen, joissa liikunnan aluejärjestöt yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja kuntien liikuntatoimen kanssa kohtaavat yhteensä yli 7000 kutsuntakuulutettua.

Kutsuntojen avaustilaisuuden liikuntapuheenvuoron lisäksi liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä MPK:n ja kuntien liikuntapalveluiden kanssa pitävät erillistä liikunta- ja toimintakykypistettä, jossa nuoret kohdataan henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykykeskustelun äärellä. Nuoria kannustetaan aktiivisuuteen sekä hyödyntämään hankkeen tarjontaa palvelukseen valmistautumisen tueksi. Fyysisen toimintakyvyn tueksi on tarjolla liikunnan aluejärjestöjen 12 viikon yksilöllinen valmennusjakso sekä Puolustusvoimien MarsMars-sovellus harjoitteineen, MPK:n Kunnossa inttiin –kurssit sekä kuntien liikuntamahdollisuudet ja liikuntaneuvonta.

- Kutsunnat ovat nuorten elämässä yksi viimeisistä vaiheista, jossa tavoitetaan vielä laajasti ikäluokkaa. Se on oiva tilaisuus ottaa liikunnallinen elämäntapa puheeksi sekä kannustaa tulevia varushenkilöitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan”, kuvaa pääsihteeri Heidi Pekkola Suomen Liikunnan Alueet ry:stä.

Vuonna 2025 pilotoitu Kunnossa kassulle -toimintamalli integroitui onnistuneesti kutsuntapäivien kulkuun. Tuolloin pilottikuntien kutsunnoissa tavoitettiin käytännössä kaikki kutsuntakuulutetut, joista henkilökohtaisesti liikunta- ja toimintakykypisteellä vieraili 1 115 kutsuntakuulutettua eli 82 % pilottikunnissa kutsuntoihin kutsutuista nuorista. Pilotin palautekyselyn tulokset osoittivat, että liikunnan aluejärjestöjen ja muiden toimijoiden läsnäolo kutsunnoissa vahvistaa nuorten tietoisuutta ja motivaatioita kohti liikunnallista elämäntapaa, ja henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Puolustusministeriön kutsuntaikäisten liikunnan ja toimintakyvyn edistämistoimenpide on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi

Lisätietoa ja yhteystiedot:

Etelä-Karjala on nyt mukana hankkeessa toista vuotta. Vuonna 2025 pilottikuntina olivat Ruokolahti ja Taipalsaari. Tänä vuonna Ruokolahden ja Taipalsaaren lisäksi myös Lappeenranta kuuluu hankkeen pilottikuntiin.

EKLU:n hankkeen verkkosivuille

Hankekoordinaattori Karoliina Backman, karoliina.backman(at)eklu.fi, +358 50 301 9017

Lisätietoa valtakunnallisesti:

Pääsihteeri, Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry, p. +358 40 130 4530, heidi.pekkola(at)alueet.fi

Erityisasiantuntija Ville Isola, Puolustusministeriön Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen osaksi kutsuntojen sisältöä -toimenpide, p. 0295 140 077, ville.isola(at)gov.fi

Kunnossa kassulle -verkkosivu Suomen Liikunnan Alueiden sivulla

Maksuttomat Ideasta hankkeeksi-koulutukset

Järjestäjinä EU Sport -hanke ja Liikunnan aluejärjestöt (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu yhdessä muiden Suomen Liikunnan Alueet ry:n jäsenten kanssa)

Koulutukset toteutetaan Teamsin kautta

• tiistaina 15.9.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto) ja

• maanantaina 5.10.2026 klo 17.30-20.00 (max. kesto)

Ensimmäinen ilta on kaikille kiinnostuneille seuroille sopiva, toinen ilta erityisesti (EU-)hanketoimintaa aloitteville seuroille (ei paljoakaan aiempaa EU-hankekokemusta, liikkeelle lähdetään perusteista). Lähestymiskulma asioihin on seuranäkökulma, mutta muutkin tahot saavat toki osallistua tilaisuuksiin. 

Teemoina 1:ssä Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat:

• Tausta ja iso kuva rahoitusmahdollisuuksien vaihtoehdoista eri toimijoille

• Seuranne hankkeiden haku- ja toteutusvalmiuden arviointi

• Seuroille mahdolliset avustukset, tuet ja rahoitusmahdollisuudet (lyhyt yleiskuvaus)

• Rahoitushaku: tarpeen, taustan ja kohderyhmien kartoittaminen ja kuvaaminen

• Jatkotoimet ja kotitehtävät ennen seuraavaa iltaa → työkirja opastaa!

• Keskustelua ja omaa pohdintaa illan lomassa
  
  Teemoina 2:ssa Ideasta hankkeeksi -illassa ovat seuraavat:
   

• Tavoitteiden ja haluttujen tulosten määrittely, toimintasuunnitelman tekeminen

• Seuran vuoden kokonaiskulut (budjetti) ja siihen liittyvä hankekieli

• Raportointi ja viestintä, tulokset, vaikuttavuus, arviointi

• Keskustelua ja omaa pohdintaa välillä

• Jatkotoimet ja kotitehtävät
  
  Ilmoittautumislinkki on auki ma 7.9.2026 klo 12.00 asti, tämän jälkeen ilmoittautuneet saavat pienen ennakkotehtävän.

Uusi hankekirjoitusopas seuroille

Uusi opas auttaa seuraa hakemaan EU-rahaa – ilmaiseksi ja ilman aiempaa kokemusta.

Onko seurassanne mietitty EU-rahoitusta, mutta hakeminen on tuntunut liian vaikealta?

Nyt siihen on apu. EU Sport -hankekirjoitusopas on tehty juuri urheiluseuroille, jotka hakevat EU-rahoitusta ensimmäistä kertaa.

Raha on olemassa – sitä vain pitää osata hakea. Vuosina 2021–2023 lähes 300 suomalaista urheiluseuraa sai EU-hankerahoitusta yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Silti valtaosa seuroista ei ole vielä kokeillut.

Opas kertoo selkokielellä, mistä liikkeelle.Yhdessä syksyn Ideasta hankkeeksi -koulutuksen kanssa pääsette varmasti vauhtiin!

Linkki oppaaseen

Kohti vuoden 2027 Erasmus+ Sport hakukierroksia

Erasmus+ -ohjelman urheiluosion (Erasmus+ Sport) hakuwebinaarit käynnistävät loppusyksystä. Merkkaa ajankohdat jo kalenteriisi: 

Innostu Erasmus+ Sportista 28.10. klo 9–10

Organisaation tarpeesta Erasmus+ hankkeeksi 19.11. klo 9–11

Vuoden 2027 haun kick off 2.12. klo 9–10

Erasmus+ Sport seuratoimijoille 3.12. klo 15–16.30 

Hakukierrosten tarkat päivämäärät vahvistuvat marraskuun lopussa, mutta varaudu jo jättämään liikkuvuushankehakemus (KA1) helmikuun alussa sekä yhteistyöhankehakemus (KA2) maaliskuun alussa. Lisätietoa: sport@oph.fi 

Ajankohtaiset liikunnalliset rahoitussuunnat viikko 31 /2026

Linkin takaa löydät keskeisimpiä EU-rahoituslähteet, joihin liikunta-alan toimijat voivat hakea tällä hetkellä tai joiden seuraavaa hakukierrosta kannattaa seurata. 

Haussa on useita eri tasoille sopivia rahoitushakuja: Leader-rahoitus, ESR+-rahoitus (UUSIA) hakuja, Interreg Aurora, CERV-towntwinning ym.

Tutustu jo toteutuneisiin Erasmus+Sport tai maaseuturahaston liikuntahankkeisiin

Jo toteutuneista Erasmus+Sport -hankkeista löydät hyviä ja jalostuskelpoisia toteutusideoita Erasmus Plus Databasesta. Samanlaista hanketta ei kannata hakea, mutta edelleen kehitys avaa mahdollisuuksia.

Erasmus + database

Ruokaviraston ylläpitämä "hankerekisteri" tarjoaa mahdollisuuden bench-markata jo toteutettuja Maaseuturahaston hankkeita (esim. Leader)

Ruokaviraston hankerekisteri

Elokuussa koululaiset pääsevät jälleen kokemaan liikunnan iloa, yhteishenkeä ja onnistumisen tunteita, kun Koulumaraton -tapahtuma järjestetään 18.9. Imatralla 3-9. luokille. Tapahtuma tarjoaa kouluille ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kestävyysliikunta ja yhdessä tekeminen innostavalla tavalla.  

Vehkataipaleen koulu Taipalsaarelta osallistui viime vuonna Koulumaraton -tapahtumaan. Tapasimme koulun koulun varajohtaja ja luokanopettaja Anu Hongiston ja oppilaat Silja Soutukorvan sekä Ronja Ekmanin kesken joka viikkoisen metsäkoulupäivän. 

Kestävyyskunto auttaa myös koulussa 

Koulumaraton haastaa oppilaat pohtimaan kestävyyskunnon merkitystä ja kehittämään sitä. Anu Hongisto tietää kokemuksesta, miten suuri vaikutus liikunnallisella arjella voi olla oppilaiden hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. 

Vehkataipaleen koululla metsäkoulutoiminta on ollut osa arkea jo kahdeksan vuoden ajan. Perjantaisin suunnataan Päihäniemeen, missä oppilaat liikkuvat luonnossa, rakentavat majoja, leikkivät ja tutkivat ympäristöä. 

– Metsäleikit, kaikenlainen puuhailu ja majojen rakentelu on kestävyyskuntoa rakentavaa liikuntaa, joka tapahtuu leikin varjolla ja kunto kasvaa ihan huomaamatta, Hongisto kertoo. 

Liikunta ei tue vain fyysistä hyvinvointia – sen vaikutukset näkyvät myös oppimisessa. 

– Oppilaiden kestävyyskunnolla on tosi iso merkitys siihen, miten koulussa opitaan ja miten oppilas voi. Riittävä kestävyyskunto auttaa keskittymään ja ponnistelemaan tehtävien parissa. Lisäksi aivotutkimus puoltaa sitä, että liikunnallinen elämäntapa edistää asioiden painumista pitkäkestoiseen muistiin, Hongisto sanoo. 

Myös oppilaiden mielestä hyvä kunto helpottaa arkea. 

– Jos on hyvä kunto, niin jaksaa koulussa paremmin ja jaksaa myös juosta enemmän, Silja Soutukorva kertoo. 

– Ihan sama mitä sä teet, niin jos on hyvä kunto, niin se on yleensä helpompaa, Ronja Ekman lisää. 

Haasteviikot saivat kaikki mukaan 

Koulumaraton -tapahtumaan osallistumisen lisäksi luokka voi osallistua omalla koulullaan haasteviikkoihin ja järjestää välituntimaratonin. 

Koulumaratoniin valmistautuminen näkyi Vehkataipaleen koululla innostuksena ja aktiivisuutena jo etukäteen. Haasteviikkojen rastitehtävät ja liikunnalliset haasteet tempaisivat mukaansa myös ne oppilaat, jotka eivät yleensä hakeudu liikunnan pariin. 

– Oppilaat innostuivat rastien keräämisestä heti ja rasteja kerättiin todella aktiivisesti. Opettajana mukavinta oli huomata, että oppilaat, jotka eivät yleensä hakeutuneet liikuntatehtävien tai pallopelien äärelle, innostuivat keräämään liikuntapisteitä välitunneilla, Hongisto kertoo. 

Haastevideoita katsottiin yhdessä, ja tehtäviä sovellettiin oman koulun arkeen sopiviksi. 

– Koin, että oppilaat innostuivat niistä tosi paljon ja niitä piti päästä heti kokeilemaan. 

Oppilaiden mukaan tärkeintä oli yhteinen tekeminen. 

– Kaikki osallistuivat, Silja sanoo. 

– Oli erilaista, kun kaikki tekivät juttuja välitunnilla, Ronja kertoo. 

Kaukalomaraton välitunneilla toi liikunnan ilon esiin 

Vehkataipaleen koulussa järjestetty kaukalomaraton kannusti oppilaita liikkumaan omalla tavallaan. Jokaisesta kierroksesta sai rasteja, ja kerätyillä rasteilla pystyi lunastamaan palkintoja. 

Palkinnot eivät kuitenkaan olleet tavaraa tai herkkuja, vaan yhteistä tekemistä ja liikunnallisia hetkiä. 

– Oppilaille usein paras palkinto oli parhaan kaverin kanssa yhdessä tekeminen, Hongisto kertoo. 

Tarjolla oli esimerkiksi liikuntavälitunti, hetki kaverin kanssa salissa tai mahdollisuus kiertää kaukaloa lisää. Tikkarin pystyi myös valitsemaan, mutta vain kerran. 

Koulumaraton -tapahtuma oli elämys koko koululle 

Varsinainen Koulumaraton -tapahtuma jätti osallistujille vahvan muistijäljen. 

– Tapahtuma oli äärettömän hienosti järjestetty. Sinne oli helppo tulla, kaikki järjestelyt liikenteenohjauksesta maalintuloon asti toimivat ammattimaisesti. Se helpotti myös minun tehtävääni opettajana, kun pystyin luottamaan siihen, että kaikki toimii, Hongisto kiittelee. 

Oppilaiden mieleen jäi erityisesti tapahtuman monipuolisuus ja tunnelma. 

– Siellä oli monimuotoista ja hauskaa, Silja kuvailee. 

– Siellä oli tosi paljon juttuja mitä voi tehdä. Oli esteitä mitä voi hypätä ja vähän kaikkea. Ja siellä oli laulaja, Ronja kertoo. 

4,2 kilometrin liikuntahaaste sai monen ylittämään itsensä 

Koulumaratonilla jokainen osallistuja liikkuu 4,2 kilometrin matkan omaan tahtiinsa. Haaste sai Hongiston mukaan monet ylittämään itsensä. 

– Meidän oppilaiden joukossa nähtiin todellisia itsensä yllättäjiä. Sellaisetkin oppilaat, jotka olivat koulun kaukalomaratonilla tyytyneet kävelemään, innostuivat tässä tapahtumassa juoksemaan. Oli ilo nähdä punaisia poskia ja riemua niilläkin oppilailla, joille kestävyyskunto ei yleensä ole se mieluisin juttu, Hongisto kertoo. 

Silja yllättyi omasta jaksamisestaan. 

– Jaksoin juosta. Vähän raskasta, mutta ei paha. 

Ronja puolestaan eteni koko matkan juosten tai hölkäten. 

– Ehkä vähän raskasta, mutta kivaa. 

“Lähde mukaan rohkeasti!” 

Vehkataipaleen koulun kokemukset ovat niin positiivisia, että Hongisto suosittelee tapahtumaa lämpimästi kaikille kouluille. 

– Voin suositella tätä tapahtumaa tosi vahvasti ja suoraan sydämestä. Koko Koulumaraton ja sen mukana tulleet liikunnalliset tavat yhdistivät oppilaita ja haastoi heitä tekemään asioita, joihin he eivät olisi muuten lähteneet. 

Tapahtuman tunnelma teki Hongistoon erityisen vaikutuksen. 

– Ja se tunnelma... niin eihän tällaista liikuntatapahtumaa omalle koululle saa järjestymään. Oli kuin olisi ollut isommassakin urheilujuhlassa. Oli musiikkia, tekemisen meininkiä, juomapisteitä ja aurinkoinen sää – se teki tästä upean kokemuksen. Lähde mukaan, rohkeasti! 

Myös Silja ja Ronja haluaisivat tapahtumaan mielellään uudelleen. Heidän toiveensa toteutuu, kun Vehkataipaleen koulu osallistuu tapahtumaan tänäkin syksynä! 

Koulumaraton järjestetään perjantaina 18.9. Imatralla 3.-9. luokille. Ilmoita oma koulusi luokat mukaan kokemaan liikunnan iloa, yhteishenkeä ja onnistumisia! 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 2.9. mennessä: 
Koulumaraton-tapahtuma 

Kehitä urheiluseuraasi systemaattisesti yhdessä muiden seuratoimijoiden kanssa

Seurakehittäjäkoulutus on vuoden mittainen kehittämisohjelma urheiluseurojen hallinnon, johtamisen ja kehittämisen parissa toimiville.

Koulutuksen aikana osallistuja toteuttaa oman seuransa konkreettisen kehitysprojektin, jonka tavoitteena on vahvistaa seuran toimintaa, laatua ja elinvoimaa. Samalla rakennetaan omaa osaamista, uusia verkostoja ja käytännön työkaluja modernin seuratoiminnan kehittämiseen.
  

Kenelle koulutus sopii?

Seurakehittäjäkoulutus on suunnattu urheiluseurojen hallinnon, johtamisen ja kehittämisen parissa toimiville sekä kaikille, jotka haluavat kehittää oman seuransa toimintaa systemaattisesti ja käytännönläheisesti,

Koulutus soveltuu esimerkiksi:

• seuratoiminnan aktiivitoimijoille

• puheenjohtajille ja hallitustoimijoille

• toiminnanjohtajille ja koordinaattoreille

• seurakehittäjille

• liikunta-alan ammattilaisille ja opiskelijoille

• henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita urheiluseuratoiminnasta ja sen kehittämisestä

Aiempi kokemus seurajohtamisesta tai kehittämistyöstä ei ole välttämätöntä, mutta osallistujalla tulee olla mahdollisuus linkittää koulutuksen sisältöjä oman seuran toimintaan ja kehittämiseen.

Kontaktipäivät Imatralla

Koulutus rakentuu yhdeksän kontaktijakson ympärille. Jokainen kontaktijakso sisältää torstain ja perjantain aamupäiväopetuksen klo 8:15-12:00. Kontaktijaksot toteutetaan noin 3-4 viikon välein, mikä mahdollistaa koulutuksen suorittamisen työn ohessa sekä oman kehitysprojektin vaiheittaisen työstämisen koulutuksen aikana. Imatralla ryhmä kokoontuu Urheilutalolla, kokoustilassa 107.

Tarkemmat sisältöteemat ja mahdolliset muutokset aikatauluihin vahvistetaan ennen koulutuksen alkua.

Orientaatio:
17.9.2026 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 1
1.-2.10.2026 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 2
29.-30.10.2026 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 3
19.-20.11.2026 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 4
10.-11.12.2026 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 5
14.-15.1.2027 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 6
4.-5.2.2027 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 7
25.-26.2.2027 klo 8:15-12:00

Kontaktijakso 8 
18.-19.3.2027 klo 8:15-12:00

Näyttöpäivät
14.-16.4.2027 klo 8:00-16:00 

Kontaktijaksojen välillä osallistujat työstävät omaa kehitysprojektiaan, hyödyntävät koulutuksen sisältöjä käytännössä omassa seurassaan sekä tekevät pienempiä oppimis- ja kehittämistehtäviä.

Koulutuksen aikana oma kehitysprojekti etenee vaiheittain kohti koulutuksen lopussa toteutuvaa kehitysprojektin esittelyä ja näyttöä.
 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ISLO:n sivuilla

Koulutuksen laajuus: 60 osp

Koulutuksen hinta: 600 €/ osallistuja.

Lisätietoja koulutuksesta saat myös EKLU:n seurakehittäjältä:
Tomi Sillanvuo
p. 050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi
 

Kokonaiskuva on siis hyvin epätasainen. Noin puolessa seuroista strategia on seurojen itsensä mielestä aidosti ajan tasalla, lähes yhtä moni tunnistaa puutteita, ja noin joka kymmenes seura toimii tilanteessa, jossa strategia puuttuu tai ei ohjaa käytäntöä. Samalla 56 prosenttia seuroista arvioi tarvitsevansa strategiatyötä lähitulevaisuudessa: 17 prosenttia kokee, että siihen pitäisi ryhtyä heti, ja 39 prosenttia on kiinnostunut, vaikka asia ei olisi juuri nyt akuutti.

Etelä-Karjalassa suurin osa seuroista on "asia kunnossa" tai “osittain kunnossa” -tasolla, mikä vastaa Suomen yleiskuvaa. Tulokset ovat kuitenkin hajautuneet ja ”ei kunnossa” -vastauksia on selvästi valtakunnallista keskiarvoa enemmän:

• Asia kunnossa: n. 45 %

• Osittain kunnossa: n. 38 %

• Ei kunnossa: n. 25 % 

Avoimissa vastauksissa toistuvat:

• strategian vanhentuminen

• sen epäselvyys

• ajan ja resurssien puute

• strategia ei ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi.

Seuroissa strategiatyö on pääsääntöisesti kesken

Seurabarometrin tuloksissa operatiivinen johtaminen toimii strategista johtamista paremmin. Tämä näkyy siinä, että arjen tekeminen, tapahtumien järjestäminen, toimintasuunnitelmat ja kausien läpivienti onnistuvat usein kohtuullisen hyvin, vaikka pitkän aikavälin suunta olisi hivenen epäselvä. Seurat siis tekevät paljon asioita hyvin, mutta eivät aina ehdi tai muista pysähtyä pohtimaan, miksi juuri näitä asioita tehdään ja mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä.

Sama näkyy myös yksittäisissä johtamisen osa-alueissa. Seuroista 71 prosenttia kokee, että arvot ohjaavat toimintaa, ja 60 prosenttia arvioi johtokunnan osaamisen olevan kunnossa. Sen sijaan johtosäännöt ja talousohjeet ovat kunnossa vain 49 prosentilla seuroista, mikä kertoo siitä, että strategisen johtamisen tueksi tarvittavat rakenteet ja strategisen johtamisen mittarit eivät ole kovin hyvin linjattuja asioita.

Suurin haaste ei ole asenne, vaan ajan ja osaamisen puute

Avoimet vastaukset vahvistavat saman tulkinnan. Strategiaan liittyvissä kommenteissa toistuvat strategian vanhentuminen, epäselvyys, ajan puute, resurssien vähyys ja se, ettei strategia ole riittävän konkreettinen arjen työkaluksi. Moni seura tunnistaa, että strategia pitäisi päivittää, mutta arki vie ajan, hallituksen vaihtuvuus katkaisee jatkuvuuden tai prosessille ei löydy riittävästi vetäjiä. Seurat siis arvostavat strategiatyötä ja tulevaisuuden visiointia, mutta eivät useinkaan pysty panostamaan siihen riittävästi.

Hyvä strategia ei aina ole raskas asiakirja

Strategia ei ole ensisijaisesti pitkä dokumentti, vaan tapa tehdä valintoja, kirkastaa seuran olemassaolon tarkoitusta ja luoda jonkinlainen seuran historiaan ja seurakulttuuriin tukeutuva suunta seuralle. 

Asiantuntijoiden ja tutkimuksenkin pohjalta strategia toimii vain, jos se kytkeytyy arkeen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että strategia näkyy vuosikellossa, toimintasuunnitelmassa, viestinnässä, päätöksenteossa ja siinä, mitä seura pitää tärkeänä. Strategia on todellinen vasta silloin, kun jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät ja hallitus tunnistavat sen omakseen.

Toimintaympäristö pakottaa yhä useamman seuran strategisiin valintoihin

Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että strategiatyöhön ryhdytään usein vasta silloin, kun toimintaympäristö pakottaa siihen. Kustannusten nousu, rahoituksen epävarmuus, harrastajamäärien muutokset, vapaaehtoisten saatavuus, väestökehitys ja viestinnän uudet vaatimukset ajavat seuroja pohtimaan, mitä ne tekevät tai pystyvät tekemään tulevaisuudessa enemmän, mitä vähemmän ja kenelle seura on olemassa.

Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne seurat, jotka ovat luoneet suuntaviivoja tulevaisuuteen ja tehneet säännöllistä strategiatyötä, ovat menestyvämpiä, mutta myös vastustuskykyisempiä kriisien sattuessa kohdalle. Strategia auttaa seuraa tekemään tietoisia valintoja ennen kuin ympäristön paine tekee valinnat seuran puolesta. Erityisesti pienissä vapaaehtoisvetoisissa seuroissa tämä voi olla ratkaisevaa elinvoiman kannalta.

Kehittämisen suunta: strategiasta arjen työkaluksi

Aina ei ole tarvetta lähteä pitkään, laajaan ja raskassoutuiseen strategiaprosessiin. Olennaisempaa on, että seuralla on omaan kokoon, resursseihin ja toimintaympäristöön sopiva tapa sanoittaa perustehtävänsä, tavoitteensa ja tärkeimmät valintansa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin:

• strategian päivittäminen riittävän säännöllisesti

• strategian muuttaminen konkreettisiksi tavoitteiksi, mittareiksi ja vuosittaisiksi toimenpiteiksi

• jäsenistön, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin

• seurannan ja jalkauttamisen vahvistaminen niin, että strategia näkyy arjessa eikä jää asiakirjaksi

• ulkopuolisen sparrauksen hyödyntäminen silloin, kun seuralla ei ole riittävästi omaa aikaa tai osaamista prosessin vetämiseen

Strategia ei ole seurassa itseisarvo. Sen arvo syntyy vasta silloin, kun se auttaa seuraa toimimaan johdonmukaisemmin, kestävämmin ja omannäköisemmin.

KOULUTUKSET

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja niin strategian työstämisessä kuin sen jalkauttamisessa. Esimerkiksi:

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3h) – yhteisöllisyys, motivointi, sitouttaminen

• Urheilun johtaminen seurassa (3h) – strategia, valmennuslinja, yhteistyö

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta.

Kuuluvainen, A. 2011. Dynamic Capabilities in the International Growth of Small and Medium-Sized Firms. Turku School of Economics, University of Turku

Ivašković, I. 2022. The Strategic Determinants of the Sport Club Performance. Zagreb International Review of Economics & Business.

Soares, J. 2024. The Unsustainable Strategy of Voluntary Sports Clubs or an Opportunity for Rational Management of Sport Management? Open Journal of Social Sciences.

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Urheiluseuran strategia”, jossa syvennytään seurojen strategiatyöhön, valintoihin ja niiden jalkauttamiseen.

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

Katso tarkemmin henkilökunnan tavoitettavuus Yhteystiedot-sivulta.

Aurinkoista kesää ☀️

Urheiluakatemian uutiskirje

Kaakon työyvinvointiverkoston uutiskirje

Uutiskirjeiden tilaaminen omaan sähköpostiin

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton säätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhdistysten, järjestöjen ja etenkin urheiluseurojen merkitystä seutukaupunkien elinvoimalle (Yle 10.6.2026).

Lyhyesti:

• Urheiluseurat ja järjestöt ovat elintärkeitä seutukaupunkien elinvoimalle, osoittaa E2-tutkimuslaitoksen selvitys.

• Urheiluseurat tukevat hyvinvointia, ehkäisevät syrjäytymistä ja auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan.

• Toiminnan suurimpana haasteena on vapaaehtoisten vähäinen määrä, koska perinteinen talkootyö ei enää riitä (Yle 10.6.2026).

Ylen uutiseen pääset alla olevasta painikkeesta.

Linkki Ylen uutiseen

Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.) 
 

Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea 

Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa. 

Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista. 

Seurojen toiminta on kaikenkokoisissa seuroissa vahvasti valmentaja- ja ohjaajavetoista. Pienissä seuroissa he muodostavat lähes koko henkilöstön, ja suurissakin seuroissa jopa puolet kaikista tekijöistä toimii suoraan kentällä. 

• Alle 50 jäsenen seurat: työntekijöitä keskimäärin yksi, josta 100 % on valmentajia tai ohjaajia 

• 50-200 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 2-6, joista 50-70% toimii valmennus- tai ohjaustehtävissä 

• 201-500 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 6-17, joista 50-65% on valmentajia tai ohjaajia 

• 501-1000 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 15-58, joista valmentajien osuus on 40-55% 

• Yli 1000 jäsenen seurat: työntekijöitä noin 30-160 tai enemmän, joista valmentajia tai ohjaajia edelleen 40-50 % 

Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa 

Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin. 

Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille.  

Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu 

Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa. 

Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa. 

Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua.  

Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta 

Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään.  

Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä.  

Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä. 

Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan. 

Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi 

Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään. 

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin: 

• työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto 

• työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken 

• työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla 

• johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä” 

Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet. 

Koulutukset

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi: 

• Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä 

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti 

• Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto 

 Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä, EKLU
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta. 

Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista. 

Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa. 

Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa. 

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa. 

Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ 

Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" - YouTube 

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2025 vuosikertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto. Lisäksi kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Ennen kokouksen alkua jaettiin kannustusstipendejä nuorille urheilijoille sekä kunniamainintoja seuratoimijoille heidän aktiivisesta ja ansiokkaasta panoksestaan.
 

Kannustusstipendien saajat:

Polat Erdal, Imatran Urheilijat
Noora Hiltunen, Viipurin Golf
Kristiina Rinta-Jaskari, Lappeen Riento
Salla Tarkiainen, Lappeenrannan Urheilu-Miehet
 

Seuratoimijan kunniamaininta tilaisuudessa:

Outi Kiviranta, Luumäen Pojat

Huomioitavaksi, että avustuspäätöksiin sisältyy edellytys osallistua liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin, joita ovat ”Seura työnantajana” ja ”Aloittelevan ohjaajan peruskoulutus”. Koulutukset ovat seuroille maksuttomia ja koulutuksista tietoja tarkemmin täältä.

EKLU:n järjestämät koulutukset löytyvät tapahtumista.
 

Etelä-Karjalan  tukea saaneet seurat
FC Lapa 5000 €
Imatran Golf 1500 €
Imatran nuorisosirkusyhdistys 5000 €
Imatran Urheilijat 5000 €
Joutsenon Kullervo 5000 €
Lappeenrannan Uimarit 5000 €
Lappeenrannan Urheilu-Miehet 5000 €
Lappeenrannan Voimistelijat 5000 €
LOMA Cheerleaders 5000 €
Pesä Ysit 5000 €

Lisätietoja liikunnan aluejärjestöjen koulutuksista:

Seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi.

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut.

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan.

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan.

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle.

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen:

Toiminnan organisointi

• tehtävien pilkkominen

• selkeät roolit

• toimiva perehdytys

Johtaminen

• vapaaehtoistoiminnan koordinointi

• vastuiden jakaminen

• osallistumisen tukeminen

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia.

KOULUTUKSET

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä.

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h)

• Urheiluseuran rekrytointi (3 h)

• Urheiluseuran viestintä (3 h)

Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
seurakehittäjä, EKLU
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso, jossa pureudutaan Seurabarometrin havaintoihin, KIHUn tuoreeseen tutkimukseen ja seuratoimijoiden kokemaan arkeen:

Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - “Samat ihmiset tekevät kaiken”

SEURABAROMETRI

Valtakunnallinen kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen tilannetta ja kehitystarpeita perustuen seurojen omaan arvioon

Toteutusaika syyskuu 2025, vastaajina 980 seuraa

Aihealueet: talous ja olosuhteet, hallinto ja johtaminen, vastuullisuusja turvallisuus, ihmiset, viestintä, kehitystrendit, avustukset, tarpeet

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry.

KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025.

Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset.

Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa.

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta. 

Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022.

Urheilun- ja liikunnan osalta Imatran kaupunki edellyttää toiminta-avustusta hakevilta seuroilta seura-auditoinnin tekemistä vuonna 2026. Auditointi suoritetaan EKLU:n toimesta.

Auditointiin liittyvät kysymykset ja seura-auditoinnista sopiminen:

Seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi



Kuva: imatra.kuvat.fi

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea.

Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Muistutuksena ja lisätietoina seuratuen hakuun liittyen

• Haku avautuu: ma 2.3.2026 klo 10.00

• Haku päättyy: ma 30.3.2026 klo 16.15 (virka-aikana)

Haeavustuksia.fi-järjestelmän infotilaisuus

• ke 4.3.2026 klo 16.30–17.30

• Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
  https://www.suomisport.fi/events/138a43cb-a93f-4cfb-a758-d73fe3f0785c

Lisätietoja seuratuesta täältä.

Seuratuessa alueen urheiluseuroja sparraa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo (lomalla 2.3.-6.3.)

Lisätietoja:
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi, 050 466 6313

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  

Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

“Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 

Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä. 

Seurafoorumi järjestetään yhteistyössä kunnan ja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Seurafoorumissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja jaetaan tietoa tulevista hankkeista. 

Seurafoorumi on on kaikille avoin!

Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ

Lisätietoja:
seurakehittäjä
Tomi Sillanvuo
050 466 6313
tomi.sillanvuo@eklu.fi 

Gaala on vuosittainen kohtaamispaikka, jossa huomioidaan ja palkitaan vuoden 2025 menestyjiä ja toiminnan mahdollistajia. Maakunnallinen gaala järjestettiin nyt toista kertaa yhteistyössä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista ovat tehneet Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

Lisätietoja:

Sakari Pusenius, aluejohtaja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu 040 5635031, sakari.pusenius@eklu.fi

Heli Gynther, aluekehityspäällikkö Etelä-Karjalan liitto 040 4855109, heli.gynther@ekarjala.fi

Urheilun ja liikunnan palkitut

Vuoden urheilija: Alisa Vainio

Vuoden valmentaja: Raimo Helminen, SaiPa

Vuoden joukkue: SaiPa

Erikoispalkinto: Hannu Myllärinen 

Elämänura: Yrjö Lankinen, Imatran Urheilijat 

Urheiluteko: Lappeenrannan Urheilu- Miehet: Youth Athletic Games

Liikuttaja: Willimiehen Disc Golf 

Kuntaliikuttaja: Kaisa Pakarinen, Taipalsaari 

Nuori urheilija:  Iida Karhunen, Lappeenrannan Taitoluistelijat
Nuori urheilija: Roope Maijanen, Imatran Ketterä Juniorit

Nuorisovalmentaja: Tero Välimaa, Lappeenrannan Uimarit

Seura-aktiivi: Perttu Parikka, Parikkalan Urheilijat
Seura-aktiivi: Jukka Rautio, Wiipurin Sudet

Vuoden lasten ja nuorten Tähtiseura: Lappeenrannan Agility-Urheilijat

Vuoden seura: Saimaan Paintball-Urheilijat 

Veikkauksen RESPECT- palkinto: Minna Kälviä, Saimaan Muodostelmaluistelijat

Kulttuurin palkitut

Vuoden kulttuurimyönteinen yhteisö: Saimaan Nuorisoseura ry 

Vuoden kulttuurivaikuttaja: Anssi Kippo 

Vuoden kulttuuritapahtuma/-teko: Louhos soikoon -elämyskonsertit 

Vuoden nuori kulttuuripersoona: Oliver Rosenholm 

Elämänuran kulttuurin parissa: Oili ja Juha Räisänen 

Kunniamaininta: Kimpisen koulun 3M-musiikkiluokka

OKM:n ja Olympiakomitean yhdessä järjestämä seuroille suunnattu Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen info (Teams) järjestetään keskiviikkona 11.2. klo 17:00.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomisport

Toiminta kantaa nimeä Kunnossa kassulle, joka on toiminut jo vuosia Kymenlaaksossa kyseisellä nimellä.

EKLU osallistui maakunnan kaikkiin kutsuntatilaisuuksiin tänä syksynä. Yhdessä kunnan liikuntatoimijoiden kanssa liikuntapisteellä järjestettiin nuorille InBody-mittaukset, palautekeskustelu ja pilottikunnissa myös ohjaus Mars kuntoon -valmennusjaksolle.

Taipalsaarella ja Ruokolahdella yksilölliseen kolmen kuukauden valmennusprosessiin lähti mukaan 9 nuorta. Valmennusjakson pääpaino oli fyysisen kunnon edistämisessä, mutta myös muut hyvinvoinnin osa-alueet huomioitiin. Nuoret saivat avaimia monipuoliseen liikkumiseen ja oman kunnon kohottamiseen.

Valmennusjaksolla valmentaja kohtasi nuoria säännöllisesti liikkuen ja keskustellen hyvinvointiteemoista. Kolmen kuukauden valmennusjaksolla pystyttiin vaikuttamaan nuorten liikkumistottumuksiin ja liikkumiseen suhtautumiseen positiivisesti.

Hankkeen taustalla on huoli nuorten heikentyneestä kestävyyskunnosta ja lihasvoimasta. Tavoitteena on luoda pysyviä ja vaikuttavia toimintamalleja, joilla tuetaan kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen varusmiespalvelukseen astumista.

Kysy lisää:

Karoliina Backman, terveysliikunnan kehittäjä
karoliina.backman@eklu.fi
0503019017

Hankkeen sivuille

Seurabarometri 2025 on seurojen omaan arvioon perustuva tilannekuva suomalaisista seuroista. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yhteensä 980 seuraa. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta.
Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen ja laaja kuva seurojen kokemista vahvuuksista sekä niistä kohdista, joissa tarvitaan tukea ja kehittämistä.  Tämä tiedote kokoaa Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n alueen keskeiset tulokset. 

Etelä-Karjalan alueelta kyselyyn vastasi 32 seuraa, mikä on 27 prosenttia alueen jäsenseuroista. Vastausten keräysaika oli 8.9.-30.9.2025. Kyselyyn saattoi vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten, ja osa seuroista käsitteli vastauksia yhdessä hallituksessaan. Kartoitus sisälsi 22 kohtaa, jotka liittyivät hallintoon, talouteen, viestintää, olosuhteisiin ja vastuullisuuteen.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry – keskeiset alueelliset nostot

Viestinnässä ja markkinoinnissa selkeitä kehitystarpeita

Viestinnän ja markkinoinnin osalta on monessa seurassa kehitystarpeita, vaikka viestinnän ja markkinoinnin koetaan olevan paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti. Selvityksen mukaan vain harvalla seuralla on selkeä viestintä- tai markkinointisuunnitelma, mikä rajoittaa näkyvyyttä ja toiminnan kasvua. Kiinnostus tuen saamiseen viestintää ja markkinointia koskevissa asioissa on seuroissa kuitenkin korkeaa, mikä tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vahvistaa tätä aluetta nopeasti.

Ajantasainen strategia puuttuu monelta seuralta

Päätöksentekoa ja resurssien käyttöä ohjaava ajantasainen strategia tai selkeä suunta puuttuu selvityksen mukaan monelta seuralta. Tämä tekee toiminnasta lyhytjänteistä ja vaikeuttaa kehittämistyötä. Tarve strategiselle sparraukselle nousee alueella vahvasti esiin.

Vapaaehtoisten määrä haaste erityisesti pienissä seuroissa

Erityisesti pienissä seuroissa vapaaehtoisten määrä koetaan haastavana. Vastausten perusteella seuroissa ei ole riittävästi vapaaehtoisia toiminnan pyörittämiseen. Tilanne on valtakunnan keskiarvoa huomattavasti heikompi. Suuremmissa seuroissa ongelma on pienempi.

EKLU:n alueen seurat tunnistavat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan, mikä tarjoaa vahvan lähtökohdan alueen kehittämiselle.

Selkeimmiksi kehityskohteiksi aineiston perusteella nousevat viestintä ja markkinointi, strategiatyö ja vapaaehtoisten määrään liittyvät kysymykset.

Etelä-Karjalan alueen taloustilanne ja väestön ikääntyminen lasten ja nuorten määrän vähentyessä tuovat mukanaan entistä enemmän haasteita myös urheiluseuroille. Tässä tilanteessa yhteistyö ja yhteinen tekeminen korostuvat entisestään. Tulemme EKLU:ssa jatkossakin tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja ja sparrausta alueen seuroille omalla sektorillamme hallinnon, johtamisen ja talouden kokonaisuuksissa.

Aluejärjestönä tehtävämme on varmistaa, että seurat eivät jää haasteidensa kanssa yksin, toteaa seurakehittäjä Tomi Sillanvuo alueellisesta yhteenvedosta.

Lisätiedot alueelta

Yhteyshenkilö:
Tomi Sillanvuo
tomi.sillanvuo(at)eklu.fi 
050 466 6313

Tästä pdf-tiedostosta löytyy Etelä-Karjalan urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin tulokset

Tästä pdf-tiedostosta löytyy urheiluseurojen vastauksista kootut Seurabarometrin valtakunnalliset tulokset

Eräviikon teemoja ovat erätaidot, eteläkarjalainen luonto, luontoliikunta ja perinteet.

Hyödynnä mahdollisuus tehdä teidän toiminta tutuksi! Ilmoittautukaa mukaan alla olevalla lomakkeella 14.12. mennessä.

Ilmoittaudu toimijaksi

Lähes tuhat liikunta- ja urheiluseuraa osallistui syyskuussa 2025 liikunnan aluejärjestöjen toteuttamaan Seurabarometriin. Ensimmäistä kertaa toteutetussa kartoituksessa seurat arvioivat omaa toimintaansa ja arkeaan useista eri näkökulmista. Tuloksena syntyi yksi kattavimmista seuratoiminnan omaan arvioon perustuvista kokonaisaineistoista Suomessa.

Kartoitus toteutettiin 8.–30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa toiminnan ja käytännöt parhaiten. Vastauksia saatiin 980 seuralta, ja noin neljäsosa vastaajista kertoi käsitelleensä kartoituksen tuloksia myös seuran hallituksessa.

Kartoituksessa tarkasteltiin kahdeksaa teemaa, jotka liittyivät muun muassa hallintoon, talouteen, valmennukseen, viestintään ja vastuullisuuteen. Tavoitteena oli muodostaa ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisina seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä kehittämistarpeet.

Seuratoiminta koetaan pääosin myönteisenä ja toimivana

Valtaosa seuroista arvioi toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin: 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. Turvalliseksi toimintansa kokee 88 prosenttia seuroista, ja 76 prosenttia katsoo seuratoimintaan mukaan tulemisen olevan helppoa.

Toimintaa ohjaavat keskeiset asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa. Taloutensa kokee vakaaksi ja vastuullisesti hoidetuksi 83 prosenttia seuroista, ja 89 prosenttia pitää osallistumismaksuja kohtuullisina.

Avoimissa vastauksissa nousivat esiin erityisesti toimiva seurayhteisö ja aktiivinen talkootoiminta seuratoiminnan vahvuuksina.

Viestintä, vapaaehtoiset ja strategiatyö kaipaavat tukea

Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät viestintään ja markkinointiin. Markkinointisuunnitelma on käytössä vain 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. Tästä huolimatta 68 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelmien tekemiseen.

Vapaaehtoisten riittävyys on merkittävä haaste: vain 19 prosenttia seuroista kokee vapaaehtoisresurssien olevan riittävät. Valmentaja- ja ohjaajapolku on tunnistettu tai käytössä 30 prosentilla seuroista.

Strategiatyössä tilanne on vaihteleva. 46 prosenttia seuroista arvioi strategiansa olevan ajantasainen, ja 56 prosenttia on vähintään kiinnostuneita saamaan tukea strategiansa kehittämiseen.

Maltillista kasvua ja alueellisia eroja toiminnassa

Useilla osa-alueilla seurat raportoivat maltillista kasvua. Jäsenmäärän koki kasvaneen 40 prosenttia seuroista, lasten määrän 39 prosenttia ja naisten ja tyttöjen osallistumisen 36 prosenttia.

Taloudelliset resurssit ovat suurelta osin pysyneet ennallaan: 62 prosenttia seuroista arvioi tilanteensa säilyneen samana, kun taas 24 prosenttia ilmoitti resurssien kasvaneen. Vapaaehtoisten määrän koki pysyneen ennallaan 54 prosenttia seuroista ja kasvaneen 17 prosenttia.

Soveltavan liikunnan ja urheilun osalta epävarmuus on suurta. Yli puolet seuroista (52 %) ei osannut arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen painottuu selkeästi suurempiin seuroihin, ja erityisesti kunta-avustukset ovat yleisimmin hyödynnetty tukimuoto.

Tulokset tukevat sekä seurojen että aluejärjestöjen kehittämistyötä

Seurabarometrin tuloksia hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämisessä että aluejärjestöjen palveluiden ja koulutusten suuntaamisessa. Aineisto tarjoaa valtakunnallisen näkymän seuratoiminnan arkeen sekä tunnistaa uusia ilmiöitä ja muutossignaaleja toimintaympäristössä.

Kaikki vastaukset on käsitelty tilastollisesti koottuna, eikä yksittäisiä seuroja ole mahdollista tunnistaa aineistosta.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

- Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

- Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Ilmoita tehtävästä

Katso vapaita tehtäviä

Kysely liittyy käynnistyneeseen Seurat suunnannäyttäjinä - Imatran liikunnan tulevaisuus -hankkeeseen. Hanke keskittyy Imatran seudun liikunta- ja urheiluseurojen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kysely toimii osaltaan hankkeen alkukartoituksena. Hanke-esittely EKLU:n kotisivulla

Kyselyn toteuttaja: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Hankkeen rahoitus: Etelä-Karjalan liiton myöntämä Kansallinen kehittämisrahoitus äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon (ÄRM). 
Hankkeen toteutusaika: 1.5.25-30.4.26.  

Linkki kyselyyn: https://forms.gle/W6dEBXb5Zfz1G3rY8

Vastausaikaa on jatkettu, kysely on edelleen auki!

Säilytämme vastauksia sellaisenaan EKLU:n tietosuojaselosteen mukaisesti, hankkeen päättymiseen asti. Yksittäistä seuraa ei voi tunnistaa julkaistavista vastauksista.

Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen avasi johtamansa järjestön tulevaisuuden strategiaa Helsingin Sanomien (24.11.) haastattelussa. Kilpisen näkemyksen mukaan Olympiakomitea tulee jatkossa keskittymään erityisesti huippu-urheilutason nostoon Suomessa.

- Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

- Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

- Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet pj. Markku Siponen p. 044 544 1766

Suomen Liikunnan Alueet pääsihteeri Heidi Pekkola p. 040 130 4530

Toiminnan painopistealueita ovat elinvoimainen seuratoiminta, harrasteliikunnan kehittäminen, aktiivinen arki ja tavoitteellinen urheilu.

EKLU:n hallituksessa jatkavat v. 2026 puheenjohtaja Ari Torniainen (Lappeen Riento), varapuheenjohtaja Jussi Siitonen (Parikkalan Urheilijat), Mari Ruoho-Muinonen (LOMA Cheerleaders), Mauri Auvinen (LUM), Veli-Matti Suoranta (PEPO Lappeenranta).

Uudeksi varapuheenjohtajaksi kausille 2026-2027 valittiin Leo Segerman (Veiterä). Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Behm (Lappeen Riento), Anu Nieminen (Lappeenrannan Naisvoimistelijat) ja Jyrki Lukkarinen (SaiPa).

Vuoden 2026 hakukierrosten päättymispäivät julkaistaan marraskuussa 2025.

• KA1 Urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026)

• KA2 Pienimuotoiset kumppanuushankkeet, kumppanuushankkeet, eurooppalaiset liikunta- ja urheilutapahtumat ja urheilualan kapasiteetin vahvistamishankkeet päättyy (valmistaudu jättämään hakemus helmikuussa 2026) 

Hakuwebinaarit: 

• 21.10.2025 klo 9.00-10.00 Innostu Erasmus+ Sportista -kokemuksia eurooppalaisesta yhteistyöstä

• 12.11.2025 klo 9.00-11.00 Organisaation tarpeesta Erasmus+ hankkeeksi

• 3.12.2025 klo 9.00-10.00  Erasmus+ Sport vuoden 2026 hakukierroksen kick-off

• 4.12.2025 klo 15.00-16.30 Erasmus+ seuratoimijoille (KA1 liikkuvuus & pienimuotoiset KA2)

• 16.12.2025 klo 13.00 - 14.00 Eurooppalaiset voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat

• 8.1.2026 klo 15.00-16.00 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1)

• 14.1.2026 klo 13.00-15.00 Hankesuunnitelma ja hakemuslomakkeen rakenne (KA2)

• 3.2.2026 klo 13.00- 14.30 Viestintä, vaikuttavuus ja tulosten levittäminen

 Urheiluhenkilöstön liikkuvuus (KA1) kyselytunnit

• 21.1.2026 klo 8.00-9.00

• 5.2.2026 klo 16.00-17.00 

Yhteistyöhankkeet (KA2) kyselytunnit

• 18.2.2026 klo 14.00-15.00

• 26.2.2026 klo 9.00 - 10.00

Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista. Jäämme aina tarvittaessa vastaamaan kysymyksiin ja sparraamaan hankehauissa 30min webinaarien jälkeen. 

Kaikkiin webinaareihin ja kyselytunteihin käytetään samaa Teams-linkkiä. 

Teams-linkki webinaareihin

Osallistumalla webinaariin hyväksyt, että Teamsin oma tulkkiagentti on sallittu. Kolmannen osapuolen botit ja tekoälyagentit (esim. Otter.ai, Fireflies.ai, Read.ai) poistetaan kokouksesta automaattisesti.

• Teams-linkki webinaareihin

Lähde: www.oph.fi

-- 

Voit myös ilmoittautua mukaan Etelä-Suomen Liikunnan to 6.11. järjestettävään webinaariin:

Erasmus+ ohjelman mahdollisuudet seuratoimijoille

Haluaisitteko kehittää seuraanne kansainvälisesti? Kiinnostaako yhteistyö toisen eurooppalaisen seuran kanssa?

Tervetuloa kuulemaan käytännön kokemuksia Erasmus+ -ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista urheiluseuroille. Illan aikana saat tietoa siitä, miten voit hyödyntää ohjelmaa esimerkiksi: 

• Seuratoimijoiden oppimis- ja vierailumatkoihin ulkomaille 

• Hyvien käytäntöjen jakamiseen ja kehittämiseen muiden eurooppalaisten seurojen kanssa 

• Seuran toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen kansainvälisessä verkostossa 

Lisäksi pääset ideoimaan konkreettisia ideoita kansainvälisyyteen juuri teidän seurallenne yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ilta tarjoaa inspiraatiota, verkostoitumista ja ensi askeleet kansainväliseen yhteistyöhön. 

Illan asiantuntijoina toimivat Terhi Liintola, Vastaava asiantuntija Opetushallitus ja Verneri Kinnunen, projektikoordinaattori Opetushallitus

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja urheilu sekä Opetushallituksen Erasmus+ kansallinen toimisto. 

Ilmoittautumaan pääsee oheisen linkin kautta. Ilmoittautuminen on auki 6.11. klo 12:00 asti.

https://tapahtumat.eslu.fi/tapahtumat/erasmus-ohjelman-mahdollisuudet-seuratoimijoille-2025/

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaalassa 30.1.2026 palkitaan edellisen vuoden onnistujia, aktiiveja ja muita palkintonsa ansainneita kulttuurin ja urheilun parista. Gaalassa palkittavia voi ehdottaa ajalla 13.10.-16.11.

Palkintokategoriat ja -haku

Tuki kohdentuu jatkossa kesätoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista kesäharrastamista ja vähentää drop outia.

HUOM!
Seuratoiminnan kehittämistuen haku ei avaudu vielä marraskuussa 2025, vaan vasta vuoden 2026 aikana. Tarkempia tietoja luvassa myöhemmin.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Rautjärvi ja Luumäki

 EKLU:n hallituksesta neljä jäsentä ovat erovuorossa:

• varapuheenjohtaja Kari Schemeikka (SJL, Kymi-Saimaa), ei käytettävissä jatkokaudelle

• Sami Behm (Lappeen Riento), käytettävissä jatkokaudelle

• Leo Segerman (Wiipurin Sudet) käytettävissä jatkokaudelle

• Kai Schenk (Catz Lappeenranta), ei käytettävissä jatkokaudelle

Pyydämme tekemään esityksiä EKLU:n hallituksen jäseniksi 2.11.2025 mennessä osoitteeseen https://www.eklu.fi/eklu-ry/jasenseurat/esitys-eklu-n-hallituksen-jaseneksi/

Syyskokous pidetään 20.11. Lappeenrannassa.

”Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Linkki EKLU:n sovittelusivulle: Sovittelutoiminta - Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lisätietoja: seurakehittäjä Tomi Sillanvuo, 050 466 6313, tomi.sillanvuo@eklu.fi

Vastaamiseen kuluu noin 15–20 minuuttia.

Miksi osallistua?

• Auttaa tukemaan seurojen omaa kehittämistyötä ja luomaan kuvaa seuratoiminnan tulevaisuudesta

• Pääsemme yhdessä vaikuttamaan tuleviin rahoitus- ja tukitoimiin sekä seuratoiminnan edellytyksiin

• Vastausten avulla voimme kehittää seurapalveluja

Linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/eklunykytila2025

Kiitos kun annat aikaasi ja vaikutat!

Tulokset karnevaalien sivuilla

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: Imatra ja Lappeenranta

HUOM!
Imatran Seurafoorumin yhteydessä Imatran kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Imatran uimahallia ja urheilutaloa käyttäville seuroille (ilmoittautumiset oheisesta linkistä).

Liikuntavinkit.fi

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020).

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta.

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen.

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen.

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä.

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90.

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381.

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus.