Urheilijan kehittyminen rakentuu laadukkaassa toimintaympäristössä
2.10.2026
Urheilijan kehittyminen ei ole kiinni ainoastaan yksilön ominaisuuksista tai harjoittelun määrästä. Keskeisessä roolissa ovat myös päivittäinen toimintaympäristö, yhteistyö ja yhteinen toimintakulttuuri.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Lovro Bajc (kuvassa) käsitteli urheilijoiden toimintaympäristöjä ja niiden merkitystä nuorten urheilijoiden kehitykselle Etelä-Karjalan Urheiluakatemian verkostoiltapäivässä 1.10.2026.
Urheilijan toimintaympäristö muodostuu ihmisistä, toimintatavoista ja kulttuurista. Valmentajien, urheilijoiden, perheiden, koulujen, seurojen ja muiden tukiverkostojen yhteistyöllä on merkittävä vaikutus urheilijan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Olennaista on, että ympäristön tarjoamat resurssit muuttuvat laadukkaiksi päivittäisiksi käytännöiksi.
Pitkäjänteisyys, yksilöllisyys ja yhteistyö korostuvat
Laadukasta urheilijakehitysympäristöä yhdistävät selkeä pitkän aikavälin tavoite, kehityksen asettaminen varhaisten kilpailutulosten edelle sekä urheilijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Kehittyminen tapahtuu eri tahtiin, minkä vuoksi valmennuksen ja tuen tulee mukautua urheilijan kasvuun ja kehitysvaiheeseen.
Keskeisiä tekijöitä ovat myös asiantunteva ja helposti lähestyttävä tukiverkosto, laadukas harjoittelu ja kilpailukokemukset, psykologinen valmius sekä urheilijan oman ymmärryksen ja itsenäisyyden vahvistaminen. Lisäksi vertaisoppimisella ja roolimalleilla voidaan tukea urheilijan kehitystä.
Kehittämiskohteita Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan vuoden 2025 urheilijan toimintaympäristön oivallusraportissa tarkasteltiin urheilijoiden, huoltajien ja valmentajien kokemuksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 183 henkilöä, joista 104 oli urheilijoita, 60 huoltajia ja 18 valmentajia. Vastaukset kattoivat 20 lajia ja 31 seuraa.
Raportin perusteella vahvuuksiksi tunnistettiin rakenteellinen harjoitteluympäristö, vahva viestintä ja ymmärrys, kannustava valmennustyyli, välittävä tukiverkosto sekä luottamus haastavissa tilanteissa.
Uudelleen arvioitaviksi ja kehitettäviksi teemoiksi nousivat puolestaan tavoiteasettelu ja ennakointi, kokonaisvaltainen tuki, vertaisoppiminen ja roolimallit, psykologinen ja autonomiaa tukeva valmennus, asiantuntijaverkoston koordinointi sekä pitkän aikavälin kehityksen varmistaminen.
Tutustu materiaaliin tästä