Etelä-Karjalan liikunta ja urheiluohjelma

Johdanto
 

Suomalaisessa urheilun tekemisessä on tapahtunut ja tapahtuu merkittäviä muutoksia lähivuosina. Muutoksissa tavoitellaan liikuntaa ja urheilua tekevien eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä ja työn tekemistä yhteisten tavoitteiden eteen. Toimialajärjestöt, lajiliitot, lajiliittojen alueet, seurat, seurojen hallitusten jäsenet sekä talkooihmiset, valmentajat ja muut aktiivit tekevät valtavan määrän päällekkäistä työtä liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Etelä-Karjalan maakunnalla on rakenteensa puolesta mahdollisuus olla edelläkävijä liikunta- ja urheilutyön yhtenäistämisessä ja mahdollisuus profiloitua entistä vahvempana liikunnan ja urheilun maakuntana. Sitä varten on oltava vahva liikunta- ja urheiluohjelma, joka kokoaa yhteen kaikki liikunta-alan toimijat ja tuottaa vankan pohjan eteläkarjalaisen liikunnan ja urheilun kehittämistyölle.

Liikunnan vapaaehtoistoiminta ja urheiluseuraverkosto on kattava Etelä-Karjalan alueella. Vaarana on kuitenkin eriytyminen, missä tahot toimivat yksin, vain omien tavoitteidensa mukaisesti. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja, joilla ihmisiä saadaan enemmän takaisin liikunnan pariin.  Eri tahojen uudenlainen yhteistyö avaisi palvelujen tuottamiseen laajemman mahdollisuuden, jossa koko Etelä-Karjalan kattava liikunta- ja urheiluohjelma toimisi keskeisenä vaikuttajana.

Liikunnan ja urheilun merkitystä sekä tärkeyttä voidaan perustella monella tavalla. Liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma, sillä liian vähäisen liikunnan aiheuttamien suorien taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan vuosittain Suomessa n. 100 -200 miljoonaa euroa. Viime vuosina tietämys on lisääntynyt myös liikkumattomuuden ja mm. runsaan istumisen terveydellemme aiheuttamista ongelmista. Terveysvaikutusten lisäksi liikunta tuottaa jännittäviä elämyksiä ja viihteellisiä hetkiä. Urheilun avulla rakennetaan paikallista ja alueellista identiteettiä ja liikunta-alojen yhteisöt sekä toimintatavat luovat monitahoista hyvinvointia. Uuden ohjelman avulla voidaan tukea eteläkarjalaisten seurojen tekemää huippu-urheilua edistävää työtä, edistää hyvinvointia liikunnan ennaltaehkäisevillä vaikutuksilla sekä selvittää, mitkä alueelliset toimenpiteet tukevat liikkumista ottaen huomioon myös erityisryhmät.  Aiemmin mainittua liikkumattomuuden kustannusrasitetta voidaan aktiivisilla toimilla keventää. Ohjelman keskeisenä periaatteena on liikunnallisen elämäntavan ja kansalaistoiminnan edistäminen.

Suomalaiset liikuntajärjestöt ovat luoneet itselleen yhteisen näyn halutusta tulevaisuudesta: ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Visio2020 sisältää ajatuksen liikunnasta, urheilusta ja kansalaistoiminnasta elämäntapana koko elämänkulussa. Etelä-Karjalan liikunta ja urheiluohjelma on yksi askel eteenpäin vision toteutumisesta maakunnallisella tasolla. Tämä ohjelma on tehty eteläkarjalaisen liikunnan ja urheilun kehittämisen suunnannäyttäjäksi.

Ohjelmaa tehtäessä on pyritty tunnistamaan ne monet eri tahot, jotka vaikuttavat päätöksillään ihmisten liikuntakäyttäytymiseen ja liikuntamahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi koulu, urheiluseura, työyhteisö, koti, muuta elinympäristön merkitystä unohtamatta. Jokainen taho tekee valintojaan omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti, myös liikunnan edistämisen suhteen

Ohjelman tavoitteena on toimia pohjana maakunnalliselle liikunnan edistämiselle, kuten maakunnan liikuntapalveluiden ja -olosuhteiden määrätietoinen kehittäminen, liikunnan arvostuksen nostaminen ja liikunta- ja urheilukulttuurin vetovoimaisuuden säilyttäminen. Tarkoituksena on koota yhteinen näkemys niistä toimenpiteistä, jotka edistävät liikunnallista elämäntapaa sekä tuottaa kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään turvaamaan liikunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

Suomalaisessa liikuntakulttuurissa perinteisesti kunta on luonut liikunnalle puitteet ja urheiluseurat toiminnan. Liikunnan toteutumiseen vaikuttavat myös monet muut toimijat tuottamalla liikuntaan soveltuvaa ympäristöä ja toimintaa. Julkisen ja kolmannen sektorin liikuntapalveluja täydentää yksityinen sektori. Kuntien heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta liikunnan edistäminen on Suomessa edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Liikuntalain mukaan liikunta on kansalaisten peruspalvelu ja palvelujen järjestäminen on yksi tapa vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoisuutta. Kunnilla on itsenäinen asema ja vastuu huolehtia palveluiden tasosta ja laadusta, mikä on johtanut alueiden erilaistumiseen myös liikuntapalveluiden suhteen. Edellä mainitun asiankin vuoksi on ilmaantunut tarve käsitellä liikunta-asioita myös maakunnallisesti. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelmassa on pyritty kiinnittämään huomiota myös liikunnanpalvelurakenteen kehittämiseen kuntarajat ylittävänä yhteistyönä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjontaan liittyvän toivottavasti kehittyvän yhteistyön näkökulmasta.